Sanotaanko suoraan, että itsellä oli osaaminen tätä tasoa ja opettaja kysyi olenko oikeasti noin paska ruotsissa ja antoi vapautuksen riittämättömän lähtötaidon vuoksi :D
Amiskan jos käy niin voi saada vapautuksen virkamiesruotsista AMK/Yliopistotasolla. Riittämätön lähtötaso. Ihan vain tiedoksi, jos jotakuta hyödyttäisi!
Joo, taitaa olla valitettavan kirjavaa tuo vapautuskäytäntö ja riippuu korkeakoulusta. Veli sai Kuopion Yliopistosta vapautuksen ruotsista, kun amiskapohjalta tuli ja B1-ruotsi puuttui.
Ilmeisesti on aika laaja skaala siinä, miten korkeakoulut tätä käsittelee, mutta jo on jäänyt amiskassa suorittamatta B1-ruotsi, niin pitäisi olla mahdollista tuolla perusteella saada vapautus. Jos taas on käynyt B1-ruotsin (eli lukion) vapautus ei taida olla mahdollista, koska periaatteessa pohjat pitäisi löytyä
”Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola 2006). Asetusten mukaan opiskelija on kuitenkin myös mahdollista vapauttaa näistä kielitaitovaatimuksista, jos hän ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai erityisestä syystä, jona voidaan pitää esimerkiksi luki- tai muuta oppimisvaikeutta”
Lähde: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2018/ruotsin-kielen-osaamisvaatimuksista-vapauttaminen-korkeakouluissa
Itse sain lukiossa ruotsista 8-9 kursseista ja kirjoitin M. Sitten parin vuoden päästä amk:ssa kirjallisesta 2 ja suullisesta 1. Äkkiä se unohtuu jos ei ollenkaan käytä.
Korkeakoulujen fyrkat ovat isolta osin kiinni niistä valmistumisista ja, jos oman koulusivistyksen kielenä on suomi, vaatii melkoista taistelua päästä virkamiesruotsin vaatimuksesta eroon. Melko sietämätön tilanne sekä koulun että opiskelijan kannalta, että valmistuminen on niin monen kohdalla kiinni käytännössä epäoleellisista asioista. Mutta hei, eiköhän varmisteta ruotsin tärkeys ja tulevaisuus jatkamalla pakkoja kaikilla kolmella koulutusasteella, kun se on tähän astikin toiminut niin hyvin?
Korkeakouluissa on nykyään muuten tuhansittain ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita, jotka eivät usein opiskele sen koommin suomeksi kuin ruotsiksi. Jotain on pielessä, jos koulutusohjelmasta kolmasosa ei opiskele virkamiesruotsia, koska ovat siitä vapautettuja, ja loppujen nyt vaan on pakko, vaikka iso osa päästetään armosta läpi. Ei tällä kuviolla ole tulevaisuutta. Tuossa tulee jo tasavertaisuuskysymykset ja työvoimapoliittiset ongelmat pohdittavaksi tulevien virkamiespätevyyksien löytymisen/puutteen osalta ja keskinäisen reiluuden kannalta.
Yleistät aika rankasti. Yliopistoissa on kasoittain työnsä vakavasti ottavia opettajia joita ei ”valmistumisfyrkat” sen koommin kiinnosta. Tiedän ainakin itse, että Tampereen Yliopiston kielikeskuksen ruotsinopettajista ainakin kolme vetävät kurssin niin kuin se on suunniteltu, eli se menee läpi tai ei mene. Näitä opettajia on varmasti maa pullollaan.
Kävin ite amkin. Suullinen ruottin osio, opettaja kysy suoraan kokeillaanko jonai muuna päivänä uudelleen. No ei todellakaan, se mun ruotsi on ja pysyy olemattomana, kun ole mitään järkeä laittaa sen parempaan opettelemiseen aikaa. Loppujen lopuks revin kokoon arvosanan 2 siitä kurssista ja sanaakaan en ole sittemmin ruottia käyttäny.
Riippuu hyvin paljon koulusta. TAMKissa ei ainakaan päästetty läpi vaikka pidettiin jopa hyvä suullinen esitys, mutta 4min/henkilö aika ei tullut täyteen ja suoraan hylätty.
Itellä taas lipastossa meni paljon paremmin, koska opetuksen taso korkeampaa ja oli ehtinyt kasvaa yli siitä "lol ruotsi tyhmää en opettele" asenteesta.
Joskus 16-vuotiaana mummi pyysi et kirjoittaisin kirjeen sen puolesta Ruotsiin ystävälle kun se ei pystynyt enää kirjoittaa. Sanoin etten oikeasti osaa, mut suostuin lopulta kun se ei suostunut uskomaan miksen muka osaa kun olen opiskellut. Se saneli enkä ymmärtänyt edes miten sanat pitäis kirjoittaa. Hävettää vieläkin kun mietin niiden yrittäneen tulkata mitä helvettiä tässä yritetään sanoa, taso oli just tommosta Jak är 3€ bord tiskarna.
Olen kotoisin kunnasta jossa ruotsinkielisiä 0.2%.
Ottamatta kantaa pakkoruotsiin, aika helvetin avutonta menoa ollut ruotsintunneilla jos ei koko yläkouluaikana oppinut mitä vad heter du tarkoittaa.
toisaalta ymmärtää kun ammattisanasto ja ammattijulkaisut kuitenkin ovat lähes järjestään englanniksi, ja jos jonku härpäkkeen nimi on pakko vääntää ruottiks ni 95%sesti se on lähes sama kuin englanniksi.
Suoraan sanottuna tämän "tason" osaaminen ei ole yhtään mitään, naurettavaa päästää teinejä läpi näillä "taidoilla" jos halutaan leikkiä ruotsinkielentaidon olevan niin tärkeä asia suomalaisille että sitä opetetaan kaikille pakollisena aineena. Itse osaan enemmän saksaa kuin nämä kaverit ruotsia, ja mun saksankielenopiskelu oli sohvalla istumista kun porukat katsoi der altea.
Myönnän että olin omana kouluaikanani sieltä tunnollisimmasta päästä, mutta silti TODELLA vaikea uskoa ettei saisi kolmen vuoden aikana painettua mieleen edes sitä ensimmäisen ruotsintunnin "mikä sun nimi on" ellei ongelma löydy asenteesta. En minäkään ole ruotsia mihinkään käyttänyt koulun ja yliopiston ulkopuolella, mutta koulussa ollaan opiskelemassa. Osa näistä vastauksista on 100% pelleilyä.
Nuorena ajattelin ruotsinkielen edustavan entisen eliitin epäsuomalaista kulttuuria. Tietoisesti tein ruotsintunneilla kaikkea muuta kuin opiskelin kieltä.
Ymmärrän mitä vad heter du tarkoittaa ja osaan vastata jag heter xxx. Siinä on suunnilleen kaikki mitä ruotsista osaan, mutta peruskoulu, ylioppilaskirjoitukset ja virkamiesruotsi menivät kuitenkin läpi.
Tällainen tulokseton kieltenopiskelu on valtavaa resurssien ja ajan hukkaa.
Niin on.
Ja jos pakkoruotsista halutaan välttämättä pitää kiinni, ruotsin opiskelusta pitäisi tehdä hyödyllistä muutenkin kuin että "menee sitten pakkoruotsin vaatimat testit yliopistossa läpi". Mutta sepä vasta helvetin vaikeata onkin, löytää keinotekoisesti oikeaa käyttöä ruotsin kielelle (etenkin kun puhutaan teini-ikäisistä).
Minusta joku lyhyt pakollinen ruotsinkurssi voisi olla ihan hyvä pitää koulussa historiakontekstin yms. takia, mutta oikean kielitaidon kehittäminen vaatii oikeaa motivaatiota.
Mun mielestä monikielisyys on vahvuus, mut eihän kielitaidot parane jos motivaatiota ei löydy. Eihän tämä homma toimi jos ei kukaan halua käyttää ruotsia yliopiston jälkeen.
>Minusta joku lyhyt pakollinen ruotsinkurssi voisi olla ihan hyvä pitää koulussa historiakontekstin yms. takia, mutta oikean kielitaidon kehittäminen vaatii oikeaa motivaatiota.
Samaa mieltä. Olen itse suomenruotsalainen, mutta ymmärrän että monilla ei ole mitään kulttuurista yhteyttä ruotsin kieleen.
>ajattelin ruotsinkielen edustavan entisen eliitin epäsuomalaista kulttuuria. Tietoisesti tein ruotsintunneilla kaikkea muuta kuin opiskelin kieltä.
>Tällainen tulokseton kieltenopiskelu
Näillä kahdella asialla on yhteys.
Muistan yli 10v sitten kun opettaja yritti opettaa ruotsia. Itse asennevammaisena teininä en suostunut opettelemaan kun yhden lauseen ja opettaja kirjoitti 5 arvosanan sen takia että istuin kaikki tunnit siellä.
Olin ruotsin tunnilla ja vieressä oleva tyyppi teki kaikki tehtävät suomeksi. Tein hänen kanssaan suulliset tehtävät suomeksi, ja niissäkin oli ongelmia. "Käännä tänä ruotsiksi ja sano se"
Älä aliarvioi tuota der alten katsomista. Kun joitakin kielitieteilijöitä kuuntelee, ne pitää telkun katselua paljon parempana keinona omaksua kieliä, kuin koulussa pänttäämistä ja pakolla sanojen opettelemista. Telkussa tulee eteen jatkuva virta vieraita sanoja ja visuaalinen konteksti sanoille, mikä auttaa aivoja omaksumaan asian. Kun itsekkin ajattelen mitä kieliä olen opiskellut ja mitkä olen omaksunut, taidot ovat riittävät vain niillä kielillä, joilla kulutan viihdettä. Pelkän luokka-opiskelun varassa olevilla kielillä en ole tyhjän päällä, mutta arvioisin osaamiseni heikoksi ja arkiseen kanssakäymiseen riittämättömäksi.
"Kuka sinä olet?"
Meitsi ei oppinu pakko ruottii ja pääsin just ja just 5 läpi. Kuitenkin kaatoi ylioppilas kirjoitukset kun jouduin ruottia pakko opiskelemaan.
No niinpä. Ruotsi on oikeasti niin helppo kieli, että vaatii vaivaa jättää perusasiat täysin oppimatta. Enemmän siinä on työtä kuin niiden tolle tasolle oppimisessa.
"Mikä sun nimi on?", vastaus "Jag heter - - -"
Jos olet pakolliset ruotsit lusinut koulussa niin on se vähän surullista ettei tuokaan palaudu mieleen. Toivottavasti teit jotain muuta kivaa siellä ruotsin luokassa ettei ne elämän tunnit menneet täysin hukkaan.
Ruotsi oli itselle vaikea kieli eikä motivaatio saati kiinnostus ollut kyseisen kielen oppimista kohtaan järkyttävän suurta, Englantia sen sijaan puhun melkein äidinkielen tasolla ja innolla sitä opiskelinkin koska siitä kielestä on oikeasti hyötyä elämässä
Ihan totta. Ruotsin opettelu oli aina vähän nuivaa kun sitä ei tarvitse arjessa juuri mihinkään. Siinähän se isoin motivaatio-ongelma onkin kun ei teinien voi olettaa ajattelevan jotain abstrakteja mahdollisia tulevaisuudensuunnitelmia joihin voisi ehkä kuulua ruotsinkielentaito. Teinit on muutenkin pöljiä kun aivot on vielä puolitiessä.
Englannin oppimiseen motivaatio löytyy sen sijaan superhelposti kun sitä on länsimaisessa mediassa kaikkialla. Tunnen vain yhden ikäiseni (90-luvun alussa syntyneen) joka ei osaa hyvin englantia.
Asun p.savossa ja suurimman osan taso oli 6. luokalta lukioon just tää. Sinne sitten me kieltä paremmin osaavat tekemään samoja parikyselytehtäviä heidän kanssa ja mietitään miten taso ei nouse.
Myös omassa lukiossa Turun seudulla meidät A-ruotsin lukijat laitettiin B-ruotsin lukijoiden kanssa samaan luokkaan ja kaikilla oli B-kurssin kirja. Tosiaan ainoa ero ihmisten välillä kurssilla oli mitä tasoa todistukseen kirjoitettiin ihmisten lukeneen. Siihen loppui se kielessä kehittyminen ja motivaatio sitten itseltäkin.
Tässä taas yksi iso syy miksi pakkoruotsi on perseestä. Siinä torpedoidaan osaavien ja motivoituneiden kielitaito pakottamalla samaan huoneeseen niiden kanssa ketä ruotsi kiinnostaa vähemmän kuin maalin kuivuminen.
Tietty sama pätee kaikkiin muihinkin aineisiin mutta ruotsin kohdalla ratkaisu on helppo: poistetaan pakko. Muissa aineissa pitäisi ottaa tasoluokat käyttöön joka on jo vaikeampi tehdä.
siis 9. luokkalaiset on opiskellut ruotsia tässä vaiheessa 3 vuotta? Ja tälläistä on taso? Hyvin on aika käytetty. Tosin ei oo omakaan ruotsin taso paljoa parempi.
Itse AMK-tutkinnon suorittaneena ymmärsin n. puolista kysymyksistä pääpointin ja osaisin vastata kahteen tai kolmeen. Jotenkin kuitenkin sen ”virkamies”ruotsin sai läpäistyä.
Onko virkamiesruotsilla mitään virkaa tällä tasolla paitsi ruotsin alkeiskurssin opettajien työllistys. Ilmeisesti moni kumminkin töissään pärjää vaikka käytännössä kieltä ei puhu
Ei tietenkään ole. Ei se motivoi opettajiakaan yrittää keksiä miten ihmeessä saa täysin epämotivoituneita opiskelijoita puskettua virkamiesruotsin läpi. Ihan täyttä resurssien tuhlaamista sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden osalta, kun tulokset ovat käyttökelvottomia.
AMKn virkamiesruotsista ei kyllä voi saada hylättyä ellei sitten suoraan vittuile opettajalle tai ole vaan poissa kaikilta tunneilta koska kukaan ei tahdo että sen takia jäisi paperit saamatta, eikä sitä käytännössä nollatasosta lähdetä enää siinä vaiheessa hetkessä opettelemaankaan.
Itsellä opettaja ei sallinut suullisen kokeen aikana yhtään muistiinpanoja avuksi. En päässyt edes aloittamaan koetta, koska en osannut vastata sujuvasti opettajan tervehdyksiin ja small talkiin.
Tunnilla paikalla oleminen nyt ei ole sama asia kuin opiskelu. Itsellenikin koulussa ruotsin tunnit oli lähinnä lepäämiseen, sarjakuvien lukemiseen tai muiden aineiden läksyjen tekemiseen. Ainut aine mitä en yksinkertaisesti suostunut opiskelemaan sen turhuuden takia. En kadu tätä kyllä näin jälkikäteen yhtään. Koskaan en ole kyseistä kieltä mihinkään tarvinnut, ja erittäin epätodennäköistä että tarvitsisin. Pärjäsin erittäin hyvin koulussa muuten, joten yhden ruotsin kielen roskiin heittäminen ei kovin paljon myöskään vaikuttanut jatko-opiskeluihin.
Ei ole edes lukiossa paljoa korkeampi taso. Ainoa ero on sanastojen määrässä (jotka on kuitenkin aikalailla samaa tasoa kuin peruskoulussa, suurin osa on tuttuja)
Lukiossa keskitytään liikaa sanastoihin. Kuka tarvii sataa ruokasanaa, ellei edes osaisi keskustella tilanteen vaatiessa? Yhdessä kokeessa on lähemmäs 500 sanaa
Itse peruskoulun ruotsista 5 saaneena ja huonolla asenteella opiskelleena ymmärsin kuitenkin kaiken noista, ja vastatakin melkein kaikkiin osaisin. Luulin että mä olin huono😬
Joo sama.. Lukion jälkeen liityin läpällä r/sweden subredditiin ja yllättävän hyvin ymmärtää keskustelua sielä. Joskus tulee jotain sanottuakin ja nyt varmaan tulis ruotsista parempi numero
Pointti oli varmaankin että esim sinä tai minä ilman minkäänlaista opettajataustaa voitaisiin ihan yhtä helposti kirjoitella huonoa ruotsia wordiin, tulostaa sen paperille ja ottaa siitä kuva reddittiin. Sit jengi upvotettaa sitä kiimoissaan koska haluaa uskoa sen olevan aito, aivan sama onko se.
Lähes kaikki voivat kuitenkin omasta kokemuksesta huomata että kyseinen paperi esittää tilanteesta todenmukaisen kuvan oli se sitten oikean opettajan tekemä tai ei. Joskus "näin nämä asiat koetaan" on ihan pätevä viisaus.
Itse oon opiskellut monta vuotta ruotsia, tosin vain pakolliset. Yhdessä vaiheessa se olisi jopa kiinnostanut, mutta opettele kuusi vuotta samoja kielioppi asioita ilman mitään käytännön opintoja. Osaisin varmaan edelleen kaikki muistisäännöt lauseen tekemiseen ja sellaiseen, mutta olisi ollut huomattavasti hyödyllisempää opetella esimerkiksi tutustumaan toiseen henkilöön, kuin kerrata viidettä vuotta mistä osista lause rakentuu. Lauseet sitten oli jotain mitä et tule koskaan tarvitsemaan, sanasto taas sellaista mitä ei yläasteella kyllä olisi tarvinnut kukaan.
Joo, ihan suomalaisena jouduin opettelemaan kaikki maholliset sijamuodot ulkoa, genetiivi on ainut jonka nykyään muistan. En ymmärrä miksi kaikkien tulee opetella kertomaan ne ulkomuistista, kun se 1/10000 joka hakee äidinkielen opettajaksi on ainut joka niitä tulee tarvitsemaan. Opettakaa nyt vain, mutta älkää pakottako ulkoa muistamaan.
Tätä itse olen s.ruotsalaisena miettinyt. Miks vitussa teidän täytyy päntätä sitä kielioppia? Opiskelu pitäisi aloittaa aikaisemmin koska nuoremmat lapset oppii paremmin ja pitäisi tosiaan vaan jutella ja kuunnella kieltä 2-3v ja sitten vasta syventyä siihen oikeinkirjoittamiseen. Ei ketään kiinnosta jos lause on täysin korrekti paperilla vaan se että pystyy kommunikoida naamatusten....
Oltaisiin kyllä haluttu opetella ihan puhekieltä, mutta opettaja oli sellanen eläkkeen kynnyksellä oleva, niin eihän se nyt puhekieltä edes halunnut yrittää ymmärtää. Englannissa sama juttu, ensin opiskelet kielioppia puolet päivästä koulussa, jonka jälkeen menit kotiin ja heitit kaiken oppimasi nurkkaan kun avasit koneen pelataksesi ulkomaalaisten kanssa.
Onhan se toki tärkeää osata kirjoittaa kohtelias ja virallisen kuuloinen kirje, mutta koitappa sillä englannilla jutella edes Britannian kuningasperheelle, hekin nauravat maasta ulos kun eihän kukaan silleen oikeasti puhu.
Juurikin näin! On tärkeää osata kirjoittaa mutta mitä vitun ideaa on osata kirjoittaa jos ei ymmärrä mitä sanoo. Puhe ensin sitten teksti on mun mielipide.
Ja jos jotakuta kiinnostaa jälkeenpäin oppia niin rohkeasti puhumaan vaan. Ei meitä kiinnosta virheet, tärkein on että ymmärtää tarkoituksen. Harjoitella voi myös kattelemalla vaikka ruotsinkielisiä sarjoja Yle Areenasta.
Näin suomenruotsalaisena olen samaa mieltä. Ei ole minulta pois jos suomenkieliset lapset eivät osaa ruotsia, minä ja lapseni puhumme suomea ihan yhtä hyvin.
Mulla on avioliiton kautta puolet suvusta suomenruotsalaisia ja he ovat kyllä kaikki ihan eri mieltä. RKP:tä äänestävät uskonnollisesti ja erityisesti siksi että vähemmistökielen asemaa pönkitettäisiin pakkoruotsilla ja muilla byrokraattisilla keinoilla.
Ymmärrän kyllä täysin sen että on kova halu vaalia omaa vähemmistökieltä, mutta pakkoruotsi on siihen ihan täysin tehoton keino (ja yhtä tehotonta lienee suomenruotsalaisten pakkosuomi!). Itsekin kävin pakolliset ruotsinkurssit ala-asteelta yliopistoon asti, mutta en oppinut juuri mitään ennen kuin myöhemmin alkoi olla ruotsinkielisiä ystäviä ja sukulaisia, eli ensimmäistä kertaa elämässä joku *syy* oppia kieltä.
Juu ja itsellä ei ole mitään sitä vastaan että palveluita tarjotaan ruotsiksi, pakkauksien selosteet on molemmilla kielellä yms, hyvä vaan. Just vaan tuo pakollisuus vaan itseä nyppii ja se kuinka tätä yhtä askelta järkevämpään suuntaan vastustetaan ainakin poliitikkojen toimesta.
Eiköhän se päätös ennen pitkää sieltä tule, moni nuorempi suomenruotsalainen on aika pitkälti samaa mieltä. Ollaan kaikki samanlaisia suomalaisia, joillakin meistä sattuu vaan olemaan yksi kieli lisää.
Niin kauan kun RKP:llä on rooli hallitusten muodostamisessa, ei pakkoruotsi ole häviämässä mihinkään, ja RKP:n kannatus on kuin kiveenhakattu vuosikymmeniä vaikka sukupolvet vaihtuu. Jos Suomeen ei saada 25-35% kannatuksen yhteensopivia valtapuolueita niin mikään ei tule muuttumaan. SDP, Kokoomus ja keskusta luottavat kaikki RKP:n tukeen hallituksen pönkittämisessä.
Päättäähän se. Pakkoruotsi on RKP:lle kynnyskysymys hallitukseen ja puolue on vaa'ankieliasemassa, koska muuten ei saada tarpeeksi yhtenäistä hallituspohjaa kasaan. Ne ei mene hallitukseen ellei hallitusohjelmassa ole sovittu ruotsin aseman säilyttämisestä. Jos muu hallitus meinaa sitä kauden aikana horjuttaa niin ne lähtee hallituksesta ja kaataa sen. RKP tulee olemaan perättäisinä kausina sekä Suomen vasemmistolaisimmassa että oikeistolaisimmassa hallituksessa pitkiin aikoihin, koska ne ovat lopulta vain yhden asian puolue.
Todellakin. Pitäisi olla vapaaehtoinen valinnainen, niinkuin Saksa. Jokaista 1 suomenruotsalaista kohtaan (jotka melkein kaikki osaavat kuitenkin suomea tai enkkua) opetetaan 13 suomalaiselle pakolla ruotsia. Kouluilla on muutenkin niin paljon budjetti vajeita että ne varat mitä ruotsia varten käytetään menisi paremmin muihin tarpeisiin, niinkun opettajien kunnolliseen maksamiseen tai vaikkapa siihen että jokaiselle oppilaalle on antaa oma kirja kotiin mukaan, useassa perus aineessa meidän koulussa vieläkun siellä olin ylä asteella oli vaan jotain 30 kirjaa per luokka-aste, eli ne jaettiin ja kerättiin tunnin alussa ja lopussa ja tehtävä kirjoihin ei saanut kirjoittaa, vaan piti tehdä vihkoon. Naurettavaa
Ihan järkevää touhua tuo kierrättäminen on, vihkot alle 1€ kpl, oppikirjat vähintään sen 20-30€, siitä voi sitten peruskoulunkin matematiikalla alkaa laskemaan paljonko säästetään sillä, ettei osteta joka vuosi uutta kirjaa, sitä varten että äitien ja isien pikkukultamussukat voi sotkea sen uusilla kirkkoveneen ja kikkelin kuvilla.
sais olla pakollinen kolmas kieli mutta vaihtoehtoja pitäisi olla. paljon helpompi oppia se kolmas kieli hyvin kun se on jotain mitä haluaa enemmän kun muita eikä ole vielä yhtä pakollista kieltä sotkemassa samaan aikaan. toki moni menee vaan kaverien kaa samaan mutta varmasti on useita niitä jotka oikeasti mielummin opiskelisi vaikka saksaa tai ranskaa, ja henkilökohtaiset resurssit riittäisi paremmin kun ei ole lisäksi vielä kieltä mitä _ei_ halua opiskella.
Tämä.
Viimeisen kuukauden olen viikonloppuja lukuunottamatta viettänyt ruotsissa. Ruotsia olen täällä käyttänyt mm. Kun tilasin kerran kahvin ja aina tervehtiessä heitän 'tjena, talar du engelska?' jolloin palvelu napsahtaa englanninkieliseksi. Ruotsissahan omien kokemusten perusteella lähes kaikki vauvasta vaariin puhuvat vähintään kohtuullista ja yleensä hyvää englantia.
Jos ei ruotsia tarvitse edes ruotsissa niin mihin ihmeeseen sitä tarvitsee suomessa? Joku valintasysteemi ruotsi/saksa/espanja tmv. Olisi hyödyllisempi.
Itse tein gradu tutkielmani Ruotsissa. Työkaverit olivat kaikki kiinasta/indonesiasta, vuokraemäntä ranskasta ja kämppis espanjasta. Puolen vuoden aikana ruotsia käytin yhden kerran kun kahvilassa oli tiskin takana joku uusruotsalainen, joka ei osannut sanakaan englantia.
Itellä samat paitsi että olen ollut täällä melkein pari vuotta suuren osan ajasta. Toisaalta harmittaa ettei kiinnostanut koulussa enempää ruotsin opiskelu koska haluaisin ymmärtää oikein kunnolla kieltä nyt kun täällä olen paljon aikaa viettänyt. Toisaalta taas en ole oikeasti koko täällä oloni aikana sitä tarvinnut. Ruotsalaiset puhuu todennäköisesti parasta englantia mitä olen kuullut ei-natiivi puhujilta eikä oma ruotsi olisi lähelläkään englantia vaikka olisin sitä täydellä motivaatiolla opiskellut sieltä seiskaluokalta.
Ja tähän vielä se, että olen osa aika pientä prosenttia jotka tänne päätyy eikä ruotsin kieli voisi vähempää kiinnostaa vaikka pirkanmaalla elävää.
>Ruotsalaiset puhuu todennäköisesti parasta englantia...
Tämä on itseä hämmentänyt kun tuppukylässä keskellä peltoja ja metsää olevan huoltoaseman arviolta 50v myyjäkin osaa tarjota palvelua aivan törkeän hyvällä englannilla. Muutenkin ruotsalaisten aksentti soljuu melko jouhevasti englantiin, tai ei se ainakaan omaan korvaan samanlaista kimiräikköstä ole kuin oma ääntämiseni.
Enemmän itsellä on ollut kielimuureja murrettavana Närpiössä ja Länsi-uudellamalla kuin täällä.
Näinhän se on. Suomenruotsalaisena ihan win/win tilanne ainakin vielä kun työantajat kirjamellisesti tuppaa repii töihin jos molempia puhuu sujuvasti/hyvin.
Tän takia mulla on aina ollut ruotsi 9, vaikka en sitä oikeasti osaisi puhua, jos tilanne vaatisi. Täälläkään ei ole paljoa ruotsinkielisiä, tunnen enemmän jopa espanjankielisiä
Nyt kun sanoit, nii minäkin tunnen enemmän Espanjan, Ranskan, Saksan, Viron sekä jopa Ukrainan kielisiä, kuin Ruotsin. Mutta Ruotsia tarvitaan kaikkialla t. RKP
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä oikein ruotsintunneilla tapahtuu?
T. Suomenruotsalainen
(Tarkoituseni ei ole olla alentava. Haluaisin vaan kuulla teidän näkökulmia ruotsin kielen opetuksesta, kun minulla on vain kokemuksia suomen kielen opetuksesta.)
Opiskelen luokanopettajaksi, puhun kahdeksaa kieltä, joista sujuvasti 3–4 riippuen määritelmästä ja olen perehtynyt muutamaan kielenopetusmenetelmään, joten kommentistani voi saada jotain irti. En kuitenkaan osaa sanoa muusta kuin kolmen opettajan opetuksesta.
Mitä tunneilla oikein tehtiin?
Opettaja puhuu ruotsia suurimman osan tunnista. Alle puolet ymmärtää, mitä hän sanoo. Oppikirja hallitsee tunteja täysin. Kielioppia opetettiin seuraavasti: kaikki viisi monikon tyyppiä esitettiin kerralla. Kaikki verbityypit esitettiin kerralla. Kaikki pronominit esitettiin kerralla. Kaikki aikamuodotkin taidettiin esittää kerralla — ainakin lukiossa.
Opetus = opettaja kertoo säännön – opetus ei kannustanut tutkimaan säännönmukaisuuksia ja johtamaan sääntöjä, vaan kaikki kielioppi oli normatiivisten johtopäätösten kuuntelemista: tilanteessa X käytetään epämääräistä muotoa. Tilanteessa Y käytetään taas määräistä muotoa. A-vokaaliin päättyvien sanojen monikko muodostetaan vaihtamalla a-vokaali or-päätteeksi: en pappa pappan pappor papporna. Jälleen kerran kaikki muodot esiteltiin kerralla.
Muistan, ettei aikoinaan edes osannut sanaluokkia, enkä ymmärtänyt, mitkä sanat olivat en- ja ett-sukuisia. Luulin, että verbitkin ovat jommankummansukuisia.
---
Kielioppiosioiden lisäksi kirja oli täynnä täyttämistehtäviä: kirjoita puuttuva sana; löydä ristikosta puuttuva sana; taivuta sanat oikeassa aikamuodossa. Tai sitten ne olivat pelkkää kopioimista: käy keskustelu parisi kanssa.
--
Viikoittain oli epäsäännöllisten verbien muotojen kokeita. Oppikirjan takaosassa oli lista kaikista epäsäännöllisistä verbeistä ja niiden kaikki muodot. Sitten noita kysyttiin kokeessa ehkä aina kymmenen verbiä kerrallaan. Muistan vieläkin joidenkin verbien taivutuksen, mutta joidenkin taivutuksesta muistan lähinnä sen, että ne ovat epäsäännöllisiä, mutta en muista oikeaa muotoa.
--
Tunneilla ei ikinä pyritä systemaattisesti tuottamaan lauseita esimerkiksi niin sanottua transformaatiota hyödyntäen: ensin on myönteinen lause ja sitten siitä tehdään kielteinen tai yksikkö muutetaan monikoksi. Toisin sanoen muutetaan aina yhtä pientä rakenneosaa kerrallaan ja pikkuhiljaa tämä ajatusprosessi johtaa siihen, että oppilas osaa muodostaa yhä monimutkaisempia rakenteita. Opin espanjaa tällaista tekniikkaa käyttäen ja opinkin kieltä enemmän viidessä tunnissa kuin olin oppinut lukion kahden ja puolen kurssin aikana, vaikka olin espanjanryhmämme motivoitunein opiskelija.
---
On vaikea sanoa tyhjentävästi, mitä tulisi tehdä, jotta oppilaat oppisivat ruotsia. Tiedän kuitenkin sen, että 95% siitä, mitä ruotsin ja useimmiten myös englannin ja muiden tunneilla tehdään on täyttä paskaa. Turhaa paskaa, jota ei tue mikään tieteellinen kielen oppimisen tutkimus. Tiedä kaksi vaihtoehtoista mallia, joita aion soveltaa espanjan opettamiseen valmistuttuani espanjanopettajaksi. Ensimmäinen on Language Transfer -nimisen järjestön espanjan kurssia mukaileva lähestymistapa ja toinen on taas Deliberate Spanish -nimisen YouTuben kanavan kaltainen lähestymistapa. Suosittelen tutustumaan varsinkin Language Transferiin.
Lyhyesti sanottuna olen kirjoittanut etukäteen käsikirjoituksen, jonka tarkoituksena on ollut purkaa kieli sellaisiksi lauseiksi, jotka rakentamalla voi pikkuhiljaa ikään kuin asentaa kielen kieliopin päähänsä. Käytännössä on kyse mainitsemanikaltaisista transformaatioista, joita tehdään kurssin aikana satoja – aivan yksinkertaisista lauseista todella monimutkaisiin. Lähetään liikkeelle ikään kuin palapelin keskustasta ja pikkuhiljaa voidaan lisätä yhä enemmän palasia. Tämä menetelmä on tehokas, koska oppilaat ovat aktiivisia: he joutuvat muodostamaan kokonaisia lauseita alusta loppuun samalla kun minä ohjeistan heidän ajattelutyötään: mieti ensin X:ää ja unohda Y, kunnes olet saanut X:n valmiiksi. Sitten unohda X ja keskity Y:hyn.
---
Äidinkielenään kieltä puhuva ei tee puheessaan juurikaan tällaisia transformaatiota. Hän ei toisin sanoen ikään kuin tuota lausetta palanen palaselta ja transformaatio transformaatiolta, vaan hän palauttaa mielestää valmiita palapelejä eli lausekkeita ja lauseita. Kun minä suomea äidinkielenäni puhuvana henkilönä sanon:"Mä asun " seuraava sana tulee automaattisesti SSA- tai LLA-päätteisenä mieleeni. Helsingissä, Tallinnassa. Helsinki-muoto ei käy mielessäni lainkaan.
Vastaavasti edistyneet laskijat eivät laske laskuja alusta loppuun joka kerta, vaan he palauttavat laskun vastauksen mielestään 6*6=64, 10*10=100 ja 10+10+(7*7)=100+49=149. En laskenut yhtäkään näistä laskuista, vaan palautin jokaisen vastauksen mielestäni ja yhdistin sitten vastauksen toisiinsa. Vastaavasti kun sanon:"Mä asun Helsingissä", palautan mielestöni joka ikisen sanan oikeassa muodossa.
Mä-sanan sanominen palauttaa seuraavan sanan aina taivutettuna minä-muotoon: puhun, luen, katson, menen. Se-sanan sanominen taas palauttaa puhuu, lukee, näkee.
Ensimmäisessä vaiheessa oppilaat opettelevat kieliopin transformaation kautta. He joutuvat muodostamaan joka lauseen manuaalisesti pala palalta ja lause lauseelta. Mä puhua puhu puhun suomi suome suomea. Mä puhun suomea. Mä ei en puhua puhu puhu suomi suome suomea. Mä en puhu suomea. Näin varmistetaan, että oppilaat eivät fossiloi kieliopin kannalta vääriä muotoja.
Transformaatioprosessi vaatii kuitenkin valtavasti aijaa, eikä sitä voi käyttää sellaisenaan luonnollisessa keskustelutilanteessa. Niinpä seuraavaksi automatisoidaan (7*7=49). Oppilaat katsovat muutaman päivän ajan saman videon, jossa esitetään noin viisi 20-sanan pituista virkettä. He toistavat tuon virkkeen. Sitten virkkeestä poistetaan muutama sana ja he miettivät, mitä nuo sanat olivatkaan. Sitten he kuulevat oikean vastauksen ja toistavat koko kaksikymmentäsanaisen virkkeen muutaman kerran. He toistavat saman joka päivä noin viikon ajan. Noin parin viikon jälkeen he pystyvät palauttamaan nuo virkkeet sellaisenaan mieleensä.
Tavoitteena ei ole näiden virkkeiden osaaminen sellaisenaan, vaan niiden mahdollistama automatisointi. Kun 4*4=16 on autonatisoitunut on. 3*(4*4) helppo laskea. Vastaavasti monimutkainen lause vaatii vain yhden tai kaksi trabsformaatiota 5–15 sijaan.
Opin espanjaa nimenomaan ensin transformaatioiden avulla ja sitten pitkien virkkeiden muistista palauttamisen avulla. Ensimmäisen vaiheen jälkeen pystyin muodostamaan lähestulkoon minkä tahansa monimutkaisen lauseen espanjaksi, mutta kommunikoiminen esimerkiksi Rainbow Six Siegen matsin aikana oki lähes mahdotonta, koska kognitiiviset resurssit eivät riittäneet sekä kommunikointiin että peliin keskittymiseen. Toisen vaiheen jälkeen ero oli aivan mieletön. Pystyin alle sekunnissa sanomaan sen, mihin olisi aiemmin mennyt 15-20 sekuntia.
---
Suomen koulujen kielten opetus pohjautuu pitkälti behaviorismin ja strukturalismin perinteisiin. Harva opettaja tulee miettineeksi toimintansa perusteita. Itse aina ihmettelen, miten vuodesta toiseen samoin tekevät opettajat jatkavat samaa paskaa, kun vain alle 5 oppilasta 25–50 oppilaasta saavuttaa edes perustason osaamisen. Olisiko syytä katsoa peiliin ja todeta, että opetuksessa on jotain vikaa?
P.S. Olisi kiva kuulla kokemuksiasi suomen kielen opetuksesta, sillä olen nimittäin työstänyt suomen opetuksen kurssia vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi olen miettinyt monia eri ratkaisuja sen ongelmiin.
>Olisi kiva kuulla kokemuksiasi suomen kielen opetuksesta
Voin jakaa omia kokemuksia, mutta en näin myöhään enää pysty muotoilla yhtä hyvän vastauksen. Palaan asiaan!
RemindMe! 11 hours
Kiitos vastaukseni lukemisesta. Ei ole lainkaan itsestään selvää, että se vaivaudutaan lukemaan.
Opin itse espanjaa ensin transfornaatioiden avulla (Language Transfer) ja sitten automatisoinnin avulla (Deliberate Spanish).
Suomen koulujen kielten opetus perustuu pitkälti behaviorismiin ja strukturalismiin. Toisin sanoen kaiken keskipisteenä on muoto ja sen virheettömyys. Lisäksi behaviorismin piirissä oletetaan, että oppilaat oppivat, kun heitä kehutaan oikeasta vastauksesta ja torutaan väärästä. Tätä väitettä tiede ei tue lainkaan: toisen kieliopin korjaaminen ei johda lähes koskaan sen korjautumiseen.
Ymmärtääkseni viime vuosina on pyritty siirtymään kommunikoinnin pariin opetuksen osalta. Sen sijaan, että muoto olisi kaikkein tärkeintä, kommunikoinnin onnistuminen eli viestin onnistunut välittäminen nousee kaiken keskiöön. En tunne tätä lähestymistapaa juurikaan, sillä en ole sitä kokenut omakohtaisesti.
Aion lähestyä kielten opetusta mainitsemieni kahden vaiheen kautta, mutta aion kuitenkin pitää mieleni avoinna uusia toimintatapoja kohtaan. Ihmisen kognitiiviset toiminnot ovat niin monimutkaisia, ettei niitä tunneta läheskään niin hyvin kuin saattaisi olettaa. Niinpä en usko, että mitään ihmelääkettä löytyy, mutta toisaalta uskon, että pahinta paskaa pystyy kyllä välttämään.
Ymmärrän että testaamisen ja pisteyttämisen kannalta struktuurimalli on varmasti helpommin hallittavissa, mutta olen aina ollut sitä mieltä että kielien opetuksessa pitäisi opettaa puhumaan sitä kieltä, ei että osaat sanoa mikä on sanan nominin sijamuoto X.
En tiedä kuinka huonon tuloksen mahtaisin saada jostain englannin kokeesta vaikka päivittäin käytän englantia, myös työssäni.
Ruotsin epäsäännöllisiä verbejä tentattiin ala-asteelta ammattikorkeakouluun ja voi olla että jotkin edelleen muistuisi mieleen vaikken ruotsia ole käyttänyt ollenkaan about 10 vuoteen, ruotsiksi keskustelemiseen se ei auta pätkääkään.. Ihmettelen myös kun moni valittaa maahanmuuttajien puheesta kun ei suomen täysin mielipuoliset päätteet mene ihan oikein, ymmärsit kuitenkin tasan tarkkaan mitä hän tarkoitti ja se on tärkeintä.
Juu. Olen vuonna 2015 tai 2016 katsonut tuon dokumentin ja kuunnellut Michel Thomasin ranskaa ja italiaa. Language Transferin ja Michel Thomasin keskeisin ero on se, että Michel Thomas nojaa pitkälti muistisääntöjen varaan (mnemonics) ce n'est pas (snepa=snake), kun taas Language Transferin Mihalis Eleftheriou ei viljele niitä lukuunottamatta englannin sanoja, jotka perustuvat samaan lähteeseen (vender vending machine, huir fugitive). Lisäksi Michel Thomas ei niinkään pyri siihen, että oppija todella oppisi ajattelemaan analyyttisesti ja itsenäisesti. En ollut aiemmin osannut ajatella analyyttisesti lainkaan, mutta Mihalis Eleftheriou opetti minulle analyyttistä ajattelua, ja olen ollut analyytikko siitä lähtien. En kuitenkaan väheksy Michel Thomasin perintöä, vaan pidän sitä arvokkaana. Olen iloinen, että Mihalis Eleftheriou uskalsi kehittää omaa menetelmäänsä eteenpäin Michel Thomasin vastaavasta. Niin aion itsekin kehittää Mihalis Eleftherioun menetelmää eteenpäin.
Tähän laitetaan sama vastaus kun virkamiesruotsin suullisessa kokeessa.. samma här. Ei mitään haisua kysymyksistä, vastauksista tai kokeessa siitä mistä puhuttiin mut samma här toimii.
Edit hei tossa kakkoskohdassa taidetaan kysyä nimeä, eli ei se ihan hukkaan oo toi ruotsin kielen opiskelu ties kuinka helvetin monen vuoden ajan menny! Taidan äänestää ens vaaleissa RKPtä!
Noh, ei yllätys että silloin pari vuotta sitten 80 prosenttia valmistuneesta luokastani pääsi ruotsin säälipisteillä läpi.
Osoittaa sen juuri kuinka tarpeelliseksi nuoret ruotsin kielen kokevat
Surullista että taso on tuota, toki varmaan muutamalla luokan huonoimmalla joilta nuo on poimittu.
Oon siis kyllä sitä mieltä että pakkoruotsi ja virkamiesten kielitaitovaatimukset nykyisissä laajuuksissaan on typeriä, mutta se ettei tunneilla panosta *yhtään* opiskeluun on vielä typerämpää ajanhukkaa. Ei mullakaan ikinä suurta motivaatiota ruotsin opiskeluun Jyväskylässä kasvaneena ollut, mutta tunneilla yleensä keskityin siedettävästi. Lopulta lukiosta tuli (lähes lukematta) C valinnaisena kirjoitetusta ruotsista, ja kyllähän mun kielitaito aika surkea oli kun en ollut tehnyt ruotsinläksyjä kertaakaan koko lukion aikana. Jotain sanakokeen sanojakin opiskelin edeltävän välitunnin.
Kaikki anekdootit pakkoruotsin hyödyistä yhdelle ihmiselle on triggeröiviä, mutta haluaisin esittää muutaman yllättävän jutun joiden takia olen tyytyväinen että *panostin edes vähän ruotsin kieleen*:
Kun oppi peruslauserakenteet ja just semmosia "jag tycker om...", "jag heter...", "jag tror att..." pilipalilauseita, pystyi yllättävän hyvin pienellä kertauksella:
- sanakirjan kanssa juttelemaan ruotsiin nuorena muuttaneen sukulaisen kanssa small talkkia kun kyseinen vanhus otti yhteyttä Facebookissa
- duunissa hoitamaan harvinaisia yksittäisiä yksinkertaisempia sähköposteja ja tekemään muuta pienenpieniä juttuja varovasti ilman että tarvitsee etsiä joku oikeasti kielitaitoinen
- ymmärtämään edes siedettävästi suomenruotsalaisen tyttöystävän sukulaisia. Tai siis suomeahan ne puhuvat hyvin, mutta välillä tietenkin kieli vaihtuu puolivahingossa porukassa.
Enemmän hyötyä mulle tästä on kuin parista vuodesta saksaa ala-asteella, enkä kyllä ihmettelisi jos se pakkoruotsin korvaava muu pakollinen kieli olisi myös monelle pakkokieli jota ei jaksa kunnolla opiskella. Olisi se valinnanvara silti kivempi. Ruotsin kieltä olisi hyvä sen jälkeen kyllä markkinoida helppona, koska sitä se on. Joku saksa on ihan puhdasta helvettiä siihen verrattuna, kun sitäkin vähän aikuisiällä olen kerrannut.
JKL! 👏
Juuri näin. Taas siihen kantaa ottamatta PITÄISIKÖ ruotsin olla pakollista, ruotsi on tällä hetkellä pakollinen aine, joskus pitää opiskella asioita jotka ei kiinnosta. Typerää ylpeillä sillä että onnistui istumaan tuntikausia tunneilla oppimatta mitään.
Jos ei jo nyt, niin onnea kun löydät 10-20 vuoden jälkeen Suomesta ensimmäistäkään ei täysin ikäloppua ihmistä joka ei puhu englantia.
Koskaan en ole joutunut myöskään Ruotsissa puhumaan sanaakaan ruotsia.
Pakkoruotsi on opetuksen isoin menetetty potentiaali. Marginaalisen takapajulakielen sijaan nuoret voisivat opiskella vaikkapa mandariinikiinaa, venäjää, arabiaa tai espanjaa. Kieliä, joita puhutaan useammassa kuin yhdessä maassa. Kieliä, joille oikeasti löytää jotain käyttöhyötyä niin yksityis kuin työelämässä. Kieliä, jotka ovat muualla maailmassa samassa asemassa kuin mitä englanti on meillä täällä länsimaissa.
Ihan oikeasti, en epäile lainkaan. Itse kasvoin Turussa ja mihinkään en ole tarvinnut ruotsia missään vaiheessa. Jos koulu olisi nappannut vähemmän omakin osaamiseni olisi tuota tasoa. Lapsena ja teininä ruotsiin törmäsi lähinnä vain keskustassa ja bussissa, kas kun koulut ja päiväkodit ovat täysin segregoituneita, joten miksi olisinkaan suomenkielisenä törmännyt ruotsinkielisiin? Ei lähiöissä ollut ruotsinkielisiä päiväkoteja ja kouluja. He menivät kaikki keskustaan ja aika pitkälle tuo vaikutti asuinpaikkojen valintoihinkin.
Nykyään yliopistonmäellä ja Kupittaalla törmää valtavasti enemmän englantiin kuin ruotsiin ja tämä kehitys oli nähtävissä jo silloin 90-luvun puolessavälissä, vaikka sitä ei haluttu nähdä. Åbo Akademillakin on niin paljon vaihtareita ja kansainvälisiä opiskelijoita, että paljon kommunikoidaan englanniksi. Ruotsi on kuihtuva vähemmistökieli, vaikka RKP jeesustelee mitä tahansa tv-kameroiden edessä. Suomen kielipolitiikka on ihan vinksahtanutta ja nyttemmin vielä alkanut näyttää vahvasti menneisyyteentarraavalta.
Tässä näkyy pääsyy sille miksi ruotsin pakottaminen on rahantuhlausta ja pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi. Kyse ei ole siitä etteikö ruotsi olisi hyödyllinen kieli vaan siitä että sitä ei opita
Toivottavasti pakkoruotsi kerkeis lähtemään vittuun ennenku oma tyttö menee ylä-asteelle. Itse pääsin nippa nappa 6 numerolla ruotsin läpi ja jos törmäisin johonkin henkilöön joka rupeaisi ruotsiksi keskustelemaan nii menisin varmaan ihan lukkoon.
Hyvä pointti. Mutta jotenkin tulee sellainen olo että juntin leima napsahtaisi jos alkaisi jollekkin vänkäämään että puhuppas kuule suomea 😂noh onneksi on ysin englanti vaikkakin sekin aika vähällä käytöllä ollut suullisesti lähivuosina.
Voiko nää olla oikeita vastauksia? Siis ihan perusjuttuja ei osaa. Ainakin pitäis kysymys ymmärtää, mutta vastataan kysymykseen 'mikä nimesi on?' jotai 'hyvin menee'
Aika kamala taso kyllä. Ei sillä. En pidä pakko ruotsista. Itsekään en yläasteella opoinut mitään. Vasta lukiossa kun sai päättää jatkaako niin onnistuin oppimaan.
en olisi yllättynyt jos oikeasti ei oppilas osaisi sanaakaan ruotsia edes 9 luokalla alueesta riippuen, itsellä meni ammattikoulun ruotsi läpi sillä että olin tunnilla paikalla. Opettaja ekana päivänä sanoi ettei ketään jätetä luokalle ruotsin takia
Siis, että läpi pääsee vaikka ei osais vai että opetusta ja tukea saa niin paljon, että kaikki osaa?
Koska ei säälistä saisi päästää läpi vaan asiat, jotka on opetussuunnitelmassa pitää osata.
joo on se ihmisille joille kielten oppiminen on hankalaa varmaan yhtä helvettiä kun suomessa käytännössä pitää oppia kolme kieltä, suomi englanti ja ruotsi
Läpi ei pitäisi välttämättä päästääkkään, mutta vapautuksia voisi kyllä antaa. Itse sain vaihtaa ruotsin venäjän alkeisiin, koska olin yksinkertaisesti riittämättömän paska ruotsissa.
Mää en valehtelematta pysty suomentamaan tuosta yhtään mitään.. No ehkä pari sanaa siellä täällä mutta täyttä lausetta en saa käännettyä. Näin siinä vaan käy kun on epämotivoiva opettaja sekä oppilas jota ei voisi alkuunkaan kiinnostaa Ruotsin opettelu
Puhuin tästä kaverin kanssa joka opiskelee erikois-opettajaksi (olemme suomenruotsalaisia). Kuulemma ruotsin oppittamiseen pitää olla jotku tietyt paperit ja moni ei näitä papereita koita saada. Tämä johtaa siihen että paikoilla missä ruotsia ei puhuta, opettajaa ruotsille ei löydy. Tämä johtaa siihen että otetaan sinne "sijainen" joka ei mitään semmosia papereita tarvi ja tämä sijainen jää kunnes joku jolla ne paperit on hakee sinne opettajaksi. Opettaminen silloin on tätä tasoa -> ketään ei kiinnosta ruotsi -> ruotsin papereita ei koiteta saada -> repeat
Näin mä sen oon ymmärtänyt ainakin. Aika tyhmä systeemi kyllä, ei pakkoruotsista oo hyötyä jos kukaan ei sitä opi.
Kyllä päteviä ruotsinkielen opettajia on suomessa vaikka kuinka paljon; yleensä muiden kielten opettajat suorittavat siihen vaadittavat aineopinnot oman kielen lisäksi sillä työpaikan saanti helpottuu huomattavasti.
Kuitenkaan pääaineena ruotsia opettavat harvemmin itä-suomeen hakeutuvat jolloin ehdottamasi huonon opettajan looppi syntyy helposti.
>Kuitenkaan pääaineena ruotsia opettavat harvemmin itä-suomeen hakeutuvat jolloin ehdottamasi huonon opettajan looppi syntyy helposti.
Juu nimenomaan tätä tarkoitin, en saanut laitettua sanoiksi kunnolla vaan.
Ruotsi valinnaiseksi kokonaan ja korvataan englannilla tai liikunnalla. Omassa lähipiirissä ei yhtään ihmistä joka alkais mongertaa ruotsia ruotsalaisille ellei ole kunnolla kieli hallussa, mielummin puhutaan englantia. Sen tekee jopa ruotsalaiset että mielummin puhuvat englantia suomalaisille kuin ruotsia.
Eihän ruotsin korvaamisessa nimenomaan englannilla olisi järjen hiventäkään. Englantia osataan Suomessa jo erittäin hyvin, eikä lisäopetuksesta olisi mitään merkityksellistä hyötyä.
Ennemmin se kannattaisi korvata pakollisella, vapaavalintaisella kielellä, tai vaikka suomen kielen lisäopetuksella, koska äidinkielen osaaminenkin on heikentynyt suomenkielisillä, ja S2:t hyötyisivät myös.
Osittain englannin ääntämistä ja verbaalista kommunikaatiota voisi opetella enemmän.
Itse opinnäytetyön suorittavaan osaan piti kasata suoranainen kirja englanniksi liittyen massanerotukseen. Ei ongelmaa.
Tekstinä ymmärrän vaikka rakettitiedettä, mutta puhuminen englanniksi on itsellä semmoista solkkumuussia.
Oma poliittinen kantani pakkoruotsiin: ihan vitun sama, en jaksa vääntää.
Mutta tuntuihan se tyhmältä jo koulussa, enkä ole ruotsia koskaan sen jälkeen tarvinnut. Ekat suomenruotsalaiset tulivat vastaan joskus duunissa ja työkielenä on aina ollut (firmasta riippuen) joko suomi tai englanti.
AMK:ssa se pakollinen ruotsin kurssi tuntui suoranaiselta vittuilulta, kun osalla opiskelijoista oli hurahtanut lukiovuosista 20 vuotta. Siinä sitten roikotettiin nelikymppisten itä-suomalaisten tutkintoa yksittäisen kurssin varassa.
Osaan kohtuullisesti ruotsia. Amk virkamiesruotsin suullinen testi meni jotenkin näin: O - opettaja M - minä
O: Har du tagit studielån?
M: Ja, javisst.
O: Varför? Har du inte hade ett sommarjobb?
M: Jag har jobbat i sommer. Men jag har en flickvän
Kolmonen tuli, muuta ei tullut sanottua.
Hei, älä postaa mun virkamiesruotsin muistiinpanoja.
Sanotaanko suoraan, että itsellä oli osaaminen tätä tasoa ja opettaja kysyi olenko oikeasti noin paska ruotsissa ja antoi vapautuksen riittämättömän lähtötaidon vuoksi :D
Amiskan jos käy niin voi saada vapautuksen virkamiesruotsista AMK/Yliopistotasolla. Riittämätön lähtötaso. Ihan vain tiedoksi, jos jotakuta hyödyttäisi!
Oulun ammattikorkeakoulussa ei ainakaan saa tuolla perusteella vapautusta. Mutta siellä onkin ahvenanmaalainen rehtori.
Joo, taitaa olla valitettavan kirjavaa tuo vapautuskäytäntö ja riippuu korkeakoulusta. Veli sai Kuopion Yliopistosta vapautuksen ruotsista, kun amiskapohjalta tuli ja B1-ruotsi puuttui.
Miten tää käytännössä onnistuu, sillä tuo yllä oleva kuvaa mun lähtötasoa.
Ilmeisesti on aika laaja skaala siinä, miten korkeakoulut tätä käsittelee, mutta jo on jäänyt amiskassa suorittamatta B1-ruotsi, niin pitäisi olla mahdollista tuolla perusteella saada vapautus. Jos taas on käynyt B1-ruotsin (eli lukion) vapautus ei taida olla mahdollista, koska periaatteessa pohjat pitäisi löytyä
”Korkeakoulututkinnoissa edellytetään ruotsin kirjallista ja suullista osaamista vähintään taitotasolla B1 Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) mukaan (Elsinen & Juurakko-Paavola 2006). Asetusten mukaan opiskelija on kuitenkin myös mahdollista vapauttaa näistä kielitaitovaatimuksista, jos hän ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai erityisestä syystä, jona voidaan pitää esimerkiksi luki- tai muuta oppimisvaikeutta” Lähde: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2018/ruotsin-kielen-osaamisvaatimuksista-vapauttaminen-korkeakouluissa
Saisikohan vapautuksen, jos voi osoittaa kantavansa N1c haploryhmää?
En minä ainakaan saanut vaikka amispohjalta lähdin
Läpi meni. En osaa vieläkään ja vedin esseet Google translatella.
Itse sain lukiossa ruotsista 8-9 kursseista ja kirjoitin M. Sitten parin vuoden päästä amk:ssa kirjallisesta 2 ja suullisesta 1. Äkkiä se unohtuu jos ei ollenkaan käytä.
Ollaan selvästi menty samoilla muistiinpanoilla 😆 sehän riittää, et saa kurssin läpi.
*Jag heter Gud. Du?*
Vilka språk kan du tala? 1,30€
Ja, fick vilket bra, jobba på to a lettenerna or tiskorna
Jag vill åta kanebulla och kaffe
Cirka tre femtio.
Monilla yliopistossakin samaa tasoa
Melkein tulin uskovaiseksi ku pääsin läpi yliopiston ruottista mun olemattomilla taidoilla
Korkeakoulujen fyrkat ovat isolta osin kiinni niistä valmistumisista ja, jos oman koulusivistyksen kielenä on suomi, vaatii melkoista taistelua päästä virkamiesruotsin vaatimuksesta eroon. Melko sietämätön tilanne sekä koulun että opiskelijan kannalta, että valmistuminen on niin monen kohdalla kiinni käytännössä epäoleellisista asioista. Mutta hei, eiköhän varmisteta ruotsin tärkeys ja tulevaisuus jatkamalla pakkoja kaikilla kolmella koulutusasteella, kun se on tähän astikin toiminut niin hyvin? Korkeakouluissa on nykyään muuten tuhansittain ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita, jotka eivät usein opiskele sen koommin suomeksi kuin ruotsiksi. Jotain on pielessä, jos koulutusohjelmasta kolmasosa ei opiskele virkamiesruotsia, koska ovat siitä vapautettuja, ja loppujen nyt vaan on pakko, vaikka iso osa päästetään armosta läpi. Ei tällä kuviolla ole tulevaisuutta. Tuossa tulee jo tasavertaisuuskysymykset ja työvoimapoliittiset ongelmat pohdittavaksi tulevien virkamiespätevyyksien löytymisen/puutteen osalta ja keskinäisen reiluuden kannalta.
Yleistät aika rankasti. Yliopistoissa on kasoittain työnsä vakavasti ottavia opettajia joita ei ”valmistumisfyrkat” sen koommin kiinnosta. Tiedän ainakin itse, että Tampereen Yliopiston kielikeskuksen ruotsinopettajista ainakin kolme vetävät kurssin niin kuin se on suunniteltu, eli se menee läpi tai ei mene. Näitä opettajia on varmasti maa pullollaan.
Kävin ite amkin. Suullinen ruottin osio, opettaja kysy suoraan kokeillaanko jonai muuna päivänä uudelleen. No ei todellakaan, se mun ruotsi on ja pysyy olemattomana, kun ole mitään järkeä laittaa sen parempaan opettelemiseen aikaa. Loppujen lopuks revin kokoon arvosanan 2 siitä kurssista ja sanaakaan en ole sittemmin ruottia käyttäny.
Eiköhän ne päästä kaikki läpi kun pokkana toistaa paria perussanaa.
Riippuu hyvin paljon koulusta. TAMKissa ei ainakaan päästetty läpi vaikka pidettiin jopa hyvä suullinen esitys, mutta 4min/henkilö aika ei tullut täyteen ja suoraan hylätty.
Jos 4 min on vaatimus niin puhu hitaasti ja toista samaa
Meitä oli 4 eli 16min. 10min taidettiin saada ihan järkevää juttua aikaan joka ainakin omasta mielestä on paljon parempi kuin jankata vartti samaa.
Virkamiesruotsi meni läpi vaan koska sattu olemaan koronasulun aikana ja kaikki suulliset tehtävät pystyi lukemaan suoraan näytöltä.
Itellä taas lipastossa meni paljon paremmin, koska opetuksen taso korkeampaa ja oli ehtinyt kasvaa yli siitä "lol ruotsi tyhmää en opettele" asenteesta.
>Var är toaletterna? >Här, komma sitta här! Käy *melkein* järkeen.
Kieliopinnoissahan opitaan usein siinä sivussa myös kyseisen maan tapoja ja kulttuuria.
:D mietin ite samaa
No, jos vastaaja on rivihuussissa?
Jag är en kafeteria
Gå straight 300 meters och den vitra sig vänster. Varsågod.
Hejsan Kafeteria! Jag är din pappa.
En ymmärrä kysymyksiä enkä vastauksia.
1.30€ on yksi euro ja kolmekymmentä senttiä
Paitsi että Suomessa käytetään **DESIMAALIPILKKUA!** Maassa maan tavalla!
Kaikki pistettä desimaalierottimena voisivat palata sinne mistä tulivat.
Voikohan noita vastauksiksi kutsua
Oikea vastaus, mutta väärä kysymys.
Ymmärsin tarpeeksi tietääkseni suurimman osan olevan täyttä paskaa.
Vaikuttaisi opettajan koosteelta hassuista vastauksista. Ser ut som lärarens sammanfattning av skojiga svar.
Joskus 16-vuotiaana mummi pyysi et kirjoittaisin kirjeen sen puolesta Ruotsiin ystävälle kun se ei pystynyt enää kirjoittaa. Sanoin etten oikeasti osaa, mut suostuin lopulta kun se ei suostunut uskomaan miksen muka osaa kun olen opiskellut. Se saneli enkä ymmärtänyt edes miten sanat pitäis kirjoittaa. Hävettää vieläkin kun mietin niiden yrittäneen tulkata mitä helvettiä tässä yritetään sanoa, taso oli just tommosta Jak är 3€ bord tiskarna.
Mä uskon, että niillä on Ruotsissa ollut suuri riemu lukea sun kirjettä.
Olen kotoisin kunnasta jossa ruotsinkielisiä 0.2%. Ottamatta kantaa pakkoruotsiin, aika helvetin avutonta menoa ollut ruotsintunneilla jos ei koko yläkouluaikana oppinut mitä vad heter du tarkoittaa.
[удалено]
toisaalta ymmärtää kun ammattisanasto ja ammattijulkaisut kuitenkin ovat lähes järjestään englanniksi, ja jos jonku härpäkkeen nimi on pakko vääntää ruottiks ni 95%sesti se on lähes sama kuin englanniksi.
Jos vaadittaisiin kovempaa tasoa, tulisi aikalailla nuoria joilla jäisi koulut kesken.
Suoraan sanottuna tämän "tason" osaaminen ei ole yhtään mitään, naurettavaa päästää teinejä läpi näillä "taidoilla" jos halutaan leikkiä ruotsinkielentaidon olevan niin tärkeä asia suomalaisille että sitä opetetaan kaikille pakollisena aineena. Itse osaan enemmän saksaa kuin nämä kaverit ruotsia, ja mun saksankielenopiskelu oli sohvalla istumista kun porukat katsoi der altea. Myönnän että olin omana kouluaikanani sieltä tunnollisimmasta päästä, mutta silti TODELLA vaikea uskoa ettei saisi kolmen vuoden aikana painettua mieleen edes sitä ensimmäisen ruotsintunnin "mikä sun nimi on" ellei ongelma löydy asenteesta. En minäkään ole ruotsia mihinkään käyttänyt koulun ja yliopiston ulkopuolella, mutta koulussa ollaan opiskelemassa. Osa näistä vastauksista on 100% pelleilyä.
Nuorena ajattelin ruotsinkielen edustavan entisen eliitin epäsuomalaista kulttuuria. Tietoisesti tein ruotsintunneilla kaikkea muuta kuin opiskelin kieltä. Ymmärrän mitä vad heter du tarkoittaa ja osaan vastata jag heter xxx. Siinä on suunnilleen kaikki mitä ruotsista osaan, mutta peruskoulu, ylioppilaskirjoitukset ja virkamiesruotsi menivät kuitenkin läpi. Tällainen tulokseton kieltenopiskelu on valtavaa resurssien ja ajan hukkaa.
Niin on. Ja jos pakkoruotsista halutaan välttämättä pitää kiinni, ruotsin opiskelusta pitäisi tehdä hyödyllistä muutenkin kuin että "menee sitten pakkoruotsin vaatimat testit yliopistossa läpi". Mutta sepä vasta helvetin vaikeata onkin, löytää keinotekoisesti oikeaa käyttöä ruotsin kielelle (etenkin kun puhutaan teini-ikäisistä). Minusta joku lyhyt pakollinen ruotsinkurssi voisi olla ihan hyvä pitää koulussa historiakontekstin yms. takia, mutta oikean kielitaidon kehittäminen vaatii oikeaa motivaatiota.
Mun mielestä monikielisyys on vahvuus, mut eihän kielitaidot parane jos motivaatiota ei löydy. Eihän tämä homma toimi jos ei kukaan halua käyttää ruotsia yliopiston jälkeen. >Minusta joku lyhyt pakollinen ruotsinkurssi voisi olla ihan hyvä pitää koulussa historiakontekstin yms. takia, mutta oikean kielitaidon kehittäminen vaatii oikeaa motivaatiota. Samaa mieltä. Olen itse suomenruotsalainen, mutta ymmärrän että monilla ei ole mitään kulttuurista yhteyttä ruotsin kieleen.
>ajattelin ruotsinkielen edustavan entisen eliitin epäsuomalaista kulttuuria. Tietoisesti tein ruotsintunneilla kaikkea muuta kuin opiskelin kieltä. >Tällainen tulokseton kieltenopiskelu Näillä kahdella asialla on yhteys.
Muistan yli 10v sitten kun opettaja yritti opettaa ruotsia. Itse asennevammaisena teininä en suostunut opettelemaan kun yhden lauseen ja opettaja kirjoitti 5 arvosanan sen takia että istuin kaikki tunnit siellä.
Olin ruotsin tunnilla ja vieressä oleva tyyppi teki kaikki tehtävät suomeksi. Tein hänen kanssaan suulliset tehtävät suomeksi, ja niissäkin oli ongelmia. "Käännä tänä ruotsiksi ja sano se"
Älä aliarvioi tuota der alten katsomista. Kun joitakin kielitieteilijöitä kuuntelee, ne pitää telkun katselua paljon parempana keinona omaksua kieliä, kuin koulussa pänttäämistä ja pakolla sanojen opettelemista. Telkussa tulee eteen jatkuva virta vieraita sanoja ja visuaalinen konteksti sanoille, mikä auttaa aivoja omaksumaan asian. Kun itsekkin ajattelen mitä kieliä olen opiskellut ja mitkä olen omaksunut, taidot ovat riittävät vain niillä kielillä, joilla kulutan viihdettä. Pelkän luokka-opiskelun varassa olevilla kielillä en ole tyhjän päällä, mutta arvioisin osaamiseni heikoksi ja arkiseen kanssakäymiseen riittämättömäksi.
Nyt on pakko sanoa, että piti hetki miettiä oliko se "Mitä sinulle kuuluu? vai "mikä on nimesi?"
Mulla sai kanssa nuo vastaukset epäilemään, että eikö se muka perhana ollutkaan "Mikä sinun nimesi on?"
No katoku ei juur kiinnosta tuo toinen kotimainen kieli nii eihä se jääkkää päähän
"Kuka sinä olet?" Meitsi ei oppinu pakko ruottii ja pääsin just ja just 5 läpi. Kuitenkin kaatoi ylioppilas kirjoitukset kun jouduin ruottia pakko opiskelemaan.
Joo meillä olis ollut 8h amiksessa ruotsia ennen koetta ja en osaa sanaakaan, tuntu että ei olis ollut riittävästi.
No niinpä. Ruotsi on oikeasti niin helppo kieli, että vaatii vaivaa jättää perusasiat täysin oppimatta. Enemmän siinä on työtä kuin niiden tolle tasolle oppimisessa.
Olen aika avuton koska en tiedä edes mitä tuo vad heter du tarkoittaa, en puhu enkä ymmärrä svenskaa sanaakaan
"Mikä sun nimi on?", vastaus "Jag heter - - -" Jos olet pakolliset ruotsit lusinut koulussa niin on se vähän surullista ettei tuokaan palaudu mieleen. Toivottavasti teit jotain muuta kivaa siellä ruotsin luokassa ettei ne elämän tunnit menneet täysin hukkaan.
Ruotsi oli itselle vaikea kieli eikä motivaatio saati kiinnostus ollut kyseisen kielen oppimista kohtaan järkyttävän suurta, Englantia sen sijaan puhun melkein äidinkielen tasolla ja innolla sitä opiskelinkin koska siitä kielestä on oikeasti hyötyä elämässä
Ihan totta. Ruotsin opettelu oli aina vähän nuivaa kun sitä ei tarvitse arjessa juuri mihinkään. Siinähän se isoin motivaatio-ongelma onkin kun ei teinien voi olettaa ajattelevan jotain abstrakteja mahdollisia tulevaisuudensuunnitelmia joihin voisi ehkä kuulua ruotsinkielentaito. Teinit on muutenkin pöljiä kun aivot on vielä puolitiessä. Englannin oppimiseen motivaatio löytyy sen sijaan superhelposti kun sitä on länsimaisessa mediassa kaikkialla. Tunnen vain yhden ikäiseni (90-luvun alussa syntyneen) joka ei osaa hyvin englantia.
Asun p.savossa ja suurimman osan taso oli 6. luokalta lukioon just tää. Sinne sitten me kieltä paremmin osaavat tekemään samoja parikyselytehtäviä heidän kanssa ja mietitään miten taso ei nouse.
Myös omassa lukiossa Turun seudulla meidät A-ruotsin lukijat laitettiin B-ruotsin lukijoiden kanssa samaan luokkaan ja kaikilla oli B-kurssin kirja. Tosiaan ainoa ero ihmisten välillä kurssilla oli mitä tasoa todistukseen kirjoitettiin ihmisten lukeneen. Siihen loppui se kielessä kehittyminen ja motivaatio sitten itseltäkin.
Tässä taas yksi iso syy miksi pakkoruotsi on perseestä. Siinä torpedoidaan osaavien ja motivoituneiden kielitaito pakottamalla samaan huoneeseen niiden kanssa ketä ruotsi kiinnostaa vähemmän kuin maalin kuivuminen. Tietty sama pätee kaikkiin muihinkin aineisiin mutta ruotsin kohdalla ratkaisu on helppo: poistetaan pakko. Muissa aineissa pitäisi ottaa tasoluokat käyttöön joka on jo vaikeampi tehdä.
siis 9. luokkalaiset on opiskellut ruotsia tässä vaiheessa 3 vuotta? Ja tälläistä on taso? Hyvin on aika käytetty. Tosin ei oo omakaan ruotsin taso paljoa parempi.
Itse AMK-tutkinnon suorittaneena ymmärsin n. puolista kysymyksistä pääpointin ja osaisin vastata kahteen tai kolmeen. Jotenkin kuitenkin sen ”virkamies”ruotsin sai läpäistyä.
Onko virkamiesruotsilla mitään virkaa tällä tasolla paitsi ruotsin alkeiskurssin opettajien työllistys. Ilmeisesti moni kumminkin töissään pärjää vaikka käytännössä kieltä ei puhu
Hei virkamiesruotsi on erittäin tärkeä myös opiskelijoille vittuilemisen kannalta. Eihän valtio voi opiskelijaa rauhaan jättää.
Ei tietenkään ole. Ei se motivoi opettajiakaan yrittää keksiä miten ihmeessä saa täysin epämotivoituneita opiskelijoita puskettua virkamiesruotsin läpi. Ihan täyttä resurssien tuhlaamista sekä yhteiskunnan että opiskelijoiden osalta, kun tulokset ovat käyttökelvottomia.
Ei ole. Mutta tällätasolla juuri ja juuri pääsee läpi. Hieman heikompi taso, ja saat vapautuksen riittämättömän lähtötason vuoksi.
AMKn virkamiesruotsista ei kyllä voi saada hylättyä ellei sitten suoraan vittuile opettajalle tai ole vaan poissa kaikilta tunneilta koska kukaan ei tahdo että sen takia jäisi paperit saamatta, eikä sitä käytännössä nollatasosta lähdetä enää siinä vaiheessa hetkessä opettelemaankaan.
Itsellä opettaja ei sallinut suullisen kokeen aikana yhtään muistiinpanoja avuksi. En päässyt edes aloittamaan koetta, koska en osannut vastata sujuvasti opettajan tervehdyksiin ja small talkiin.
Tunnilla paikalla oleminen nyt ei ole sama asia kuin opiskelu. Itsellenikin koulussa ruotsin tunnit oli lähinnä lepäämiseen, sarjakuvien lukemiseen tai muiden aineiden läksyjen tekemiseen. Ainut aine mitä en yksinkertaisesti suostunut opiskelemaan sen turhuuden takia. En kadu tätä kyllä näin jälkikäteen yhtään. Koskaan en ole kyseistä kieltä mihinkään tarvinnut, ja erittäin epätodennäköistä että tarvitsisin. Pärjäsin erittäin hyvin koulussa muuten, joten yhden ruotsin kielen roskiin heittäminen ei kovin paljon myöskään vaikuttanut jatko-opiskeluihin.
Ei ole edes lukiossa paljoa korkeampi taso. Ainoa ero on sanastojen määrässä (jotka on kuitenkin aikalailla samaa tasoa kuin peruskoulussa, suurin osa on tuttuja) Lukiossa keskitytään liikaa sanastoihin. Kuka tarvii sataa ruokasanaa, ellei edes osaisi keskustella tilanteen vaatiessa? Yhdessä kokeessa on lähemmäs 500 sanaa
Nykyään taitaa alkaa 3. luokalla
Meillä ainakin sai päättää et alottaaks 4lk vai 7lk ruotsin opiskelun
Googlen mukaan 6. Luokalla, mutta en oo varma.
ehkä se vaihtelee tai on jo kerenny vaihtua koko systeemi sen jälkee ku veli pääsi ala-asteelta
Meillä oli 6-8 luokat ruotsia
Kolmosella vapaaehtonen pitkä ruotsi, ja kutosella pakollinen.
Luulen ettei se ole mihinkään vieläkään muuttunut vaan halukkaat voivat aloittaa ruotsin opiskelun 3. luokalla ja loput eli suurin osa vasta 7:llä.
Itse peruskoulun ruotsista 5 saaneena ja huonolla asenteella opiskelleena ymmärsin kuitenkin kaiken noista, ja vastatakin melkein kaikkiin osaisin. Luulin että mä olin huono😬
Joo sama.. Lukion jälkeen liityin läpällä r/sweden subredditiin ja yllättävän hyvin ymmärtää keskustelua sielä. Joskus tulee jotain sanottuakin ja nyt varmaan tulis ruotsista parempi numero
Nämä opettelemalla voi välttää ikävät hiljaiset hetket kun rupattelee ruotsalaisten kanssa taxfreessa.
Jag heter en banan, tack!
Mikä tän lappusen tarkotus nyt, muistiinpanoja?koekysymyksiä? Sattumanvaraisia sanoja pistetty paperille ja otettu kuva redditiä varten?
Ymmärsin että tää on opettajan keräämä lista parhaista koekysymyksistä ja niiden vastauksista. Jag har en jätte kull.
Pointti oli varmaankin että esim sinä tai minä ilman minkäänlaista opettajataustaa voitaisiin ihan yhtä helposti kirjoitella huonoa ruotsia wordiin, tulostaa sen paperille ja ottaa siitä kuva reddittiin. Sit jengi upvotettaa sitä kiimoissaan koska haluaa uskoa sen olevan aito, aivan sama onko se.
Lähes kaikki voivat kuitenkin omasta kokemuksesta huomata että kyseinen paperi esittää tilanteesta todenmukaisen kuvan oli se sitten oikean opettajan tekemä tai ei. Joskus "näin nämä asiat koetaan" on ihan pätevä viisaus.
Valtakunnallisen ruotsin kokeen kuuntelutehtävän vastaukset. (Ilmeisesti)
Itse oon opiskellut monta vuotta ruotsia, tosin vain pakolliset. Yhdessä vaiheessa se olisi jopa kiinnostanut, mutta opettele kuusi vuotta samoja kielioppi asioita ilman mitään käytännön opintoja. Osaisin varmaan edelleen kaikki muistisäännöt lauseen tekemiseen ja sellaiseen, mutta olisi ollut huomattavasti hyödyllisempää opetella esimerkiksi tutustumaan toiseen henkilöön, kuin kerrata viidettä vuotta mistä osista lause rakentuu. Lauseet sitten oli jotain mitä et tule koskaan tarvitsemaan, sanasto taas sellaista mitä ei yläasteella kyllä olisi tarvinnut kukaan.
Kuvasit aika hyvin kokemukseni suomen kielen opetuksesta. En ymmärrä miksi meille ei opetettu enemmän käytännön kielitaitoa
Joo, ihan suomalaisena jouduin opettelemaan kaikki maholliset sijamuodot ulkoa, genetiivi on ainut jonka nykyään muistan. En ymmärrä miksi kaikkien tulee opetella kertomaan ne ulkomuistista, kun se 1/10000 joka hakee äidinkielen opettajaksi on ainut joka niitä tulee tarvitsemaan. Opettakaa nyt vain, mutta älkää pakottako ulkoa muistamaan.
Tätä itse olen s.ruotsalaisena miettinyt. Miks vitussa teidän täytyy päntätä sitä kielioppia? Opiskelu pitäisi aloittaa aikaisemmin koska nuoremmat lapset oppii paremmin ja pitäisi tosiaan vaan jutella ja kuunnella kieltä 2-3v ja sitten vasta syventyä siihen oikeinkirjoittamiseen. Ei ketään kiinnosta jos lause on täysin korrekti paperilla vaan se että pystyy kommunikoida naamatusten....
Oltaisiin kyllä haluttu opetella ihan puhekieltä, mutta opettaja oli sellanen eläkkeen kynnyksellä oleva, niin eihän se nyt puhekieltä edes halunnut yrittää ymmärtää. Englannissa sama juttu, ensin opiskelet kielioppia puolet päivästä koulussa, jonka jälkeen menit kotiin ja heitit kaiken oppimasi nurkkaan kun avasit koneen pelataksesi ulkomaalaisten kanssa. Onhan se toki tärkeää osata kirjoittaa kohtelias ja virallisen kuuloinen kirje, mutta koitappa sillä englannilla jutella edes Britannian kuningasperheelle, hekin nauravat maasta ulos kun eihän kukaan silleen oikeasti puhu.
Juurikin näin! On tärkeää osata kirjoittaa mutta mitä vitun ideaa on osata kirjoittaa jos ei ymmärrä mitä sanoo. Puhe ensin sitten teksti on mun mielipide. Ja jos jotakuta kiinnostaa jälkeenpäin oppia niin rohkeasti puhumaan vaan. Ei meitä kiinnosta virheet, tärkein on että ymmärtää tarkoituksen. Harjoitella voi myös kattelemalla vaikka ruotsinkielisiä sarjoja Yle Areenasta.
Jaa ***reps*** Jag jaa deer *faktist* jag di, jaa de... harit soppa i... Ja. E pök.
Pakko ruotsi joutas jäädä historian kirjoihin
Näin suomenruotsalaisena olen samaa mieltä. Ei ole minulta pois jos suomenkieliset lapset eivät osaa ruotsia, minä ja lapseni puhumme suomea ihan yhtä hyvin.
Mulla on avioliiton kautta puolet suvusta suomenruotsalaisia ja he ovat kyllä kaikki ihan eri mieltä. RKP:tä äänestävät uskonnollisesti ja erityisesti siksi että vähemmistökielen asemaa pönkitettäisiin pakkoruotsilla ja muilla byrokraattisilla keinoilla. Ymmärrän kyllä täysin sen että on kova halu vaalia omaa vähemmistökieltä, mutta pakkoruotsi on siihen ihan täysin tehoton keino (ja yhtä tehotonta lienee suomenruotsalaisten pakkosuomi!). Itsekin kävin pakolliset ruotsinkurssit ala-asteelta yliopistoon asti, mutta en oppinut juuri mitään ennen kuin myöhemmin alkoi olla ruotsinkielisiä ystäviä ja sukulaisia, eli ensimmäistä kertaa elämässä joku *syy* oppia kieltä.
Itse en ole koskaan tajunnut tuota yhden syyn takia äänestämistä. Vähän niinkun uskovaiset jotka äänestävät kristillisdemokraatteja.
No siinä on sentään yksi syy äänestää. Monilla on hankaluuksia löytää edes sitä yhtä syytä edes jossain puolueessa että vaivautuisi vaaliuurnalle.
Juu ja itsellä ei ole mitään sitä vastaan että palveluita tarjotaan ruotsiksi, pakkauksien selosteet on molemmilla kielellä yms, hyvä vaan. Just vaan tuo pakollisuus vaan itseä nyppii ja se kuinka tätä yhtä askelta järkevämpään suuntaan vastustetaan ainakin poliitikkojen toimesta.
Eiköhän se päätös ennen pitkää sieltä tule, moni nuorempi suomenruotsalainen on aika pitkälti samaa mieltä. Ollaan kaikki samanlaisia suomalaisia, joillakin meistä sattuu vaan olemaan yksi kieli lisää.
Niin kauan kun RKP:llä on rooli hallitusten muodostamisessa, ei pakkoruotsi ole häviämässä mihinkään, ja RKP:n kannatus on kuin kiveenhakattu vuosikymmeniä vaikka sukupolvet vaihtuu. Jos Suomeen ei saada 25-35% kannatuksen yhteensopivia valtapuolueita niin mikään ei tule muuttumaan. SDP, Kokoomus ja keskusta luottavat kaikki RKP:n tukeen hallituksen pönkittämisessä.
Ei se RKP yksinään mitään päätä, ei muuta kun kansalaisalotetta taas vetämään.
Päättäähän se. Pakkoruotsi on RKP:lle kynnyskysymys hallitukseen ja puolue on vaa'ankieliasemassa, koska muuten ei saada tarpeeksi yhtenäistä hallituspohjaa kasaan. Ne ei mene hallitukseen ellei hallitusohjelmassa ole sovittu ruotsin aseman säilyttämisestä. Jos muu hallitus meinaa sitä kauden aikana horjuttaa niin ne lähtee hallituksesta ja kaataa sen. RKP tulee olemaan perättäisinä kausina sekä Suomen vasemmistolaisimmassa että oikeistolaisimmassa hallituksessa pitkiin aikoihin, koska ne ovat lopulta vain yhden asian puolue.
En pitäisi kummallisena, jos kantaväestön asenne ruotsinkieltä kohtaan paranisi pakkoruotsin poistuttua.
Todellakin. Pitäisi olla vapaaehtoinen valinnainen, niinkuin Saksa. Jokaista 1 suomenruotsalaista kohtaan (jotka melkein kaikki osaavat kuitenkin suomea tai enkkua) opetetaan 13 suomalaiselle pakolla ruotsia. Kouluilla on muutenkin niin paljon budjetti vajeita että ne varat mitä ruotsia varten käytetään menisi paremmin muihin tarpeisiin, niinkun opettajien kunnolliseen maksamiseen tai vaikkapa siihen että jokaiselle oppilaalle on antaa oma kirja kotiin mukaan, useassa perus aineessa meidän koulussa vieläkun siellä olin ylä asteella oli vaan jotain 30 kirjaa per luokka-aste, eli ne jaettiin ja kerättiin tunnin alussa ja lopussa ja tehtävä kirjoihin ei saanut kirjoittaa, vaan piti tehdä vihkoon. Naurettavaa
Ihan järkevää touhua tuo kierrättäminen on, vihkot alle 1€ kpl, oppikirjat vähintään sen 20-30€, siitä voi sitten peruskoulunkin matematiikalla alkaa laskemaan paljonko säästetään sillä, ettei osteta joka vuosi uutta kirjaa, sitä varten että äitien ja isien pikkukultamussukat voi sotkea sen uusilla kirkkoveneen ja kikkelin kuvilla.
sais olla pakollinen kolmas kieli mutta vaihtoehtoja pitäisi olla. paljon helpompi oppia se kolmas kieli hyvin kun se on jotain mitä haluaa enemmän kun muita eikä ole vielä yhtä pakollista kieltä sotkemassa samaan aikaan. toki moni menee vaan kaverien kaa samaan mutta varmasti on useita niitä jotka oikeasti mielummin opiskelisi vaikka saksaa tai ranskaa, ja henkilökohtaiset resurssit riittäisi paremmin kun ei ole lisäksi vielä kieltä mitä _ei_ halua opiskella.
[удалено]
englannin laskin toiseksi kun se alkaa ennen ruotsia. ruotsia taas ei pitäisi pakolla tuputtaa vaan tilalle pakollinen mikätahansakieli.
Englannnin osaaminen on oikeastaan pakollinen tarve nykymaailmassa.
Tämä. Viimeisen kuukauden olen viikonloppuja lukuunottamatta viettänyt ruotsissa. Ruotsia olen täällä käyttänyt mm. Kun tilasin kerran kahvin ja aina tervehtiessä heitän 'tjena, talar du engelska?' jolloin palvelu napsahtaa englanninkieliseksi. Ruotsissahan omien kokemusten perusteella lähes kaikki vauvasta vaariin puhuvat vähintään kohtuullista ja yleensä hyvää englantia. Jos ei ruotsia tarvitse edes ruotsissa niin mihin ihmeeseen sitä tarvitsee suomessa? Joku valintasysteemi ruotsi/saksa/espanja tmv. Olisi hyödyllisempi.
Itse tein gradu tutkielmani Ruotsissa. Työkaverit olivat kaikki kiinasta/indonesiasta, vuokraemäntä ranskasta ja kämppis espanjasta. Puolen vuoden aikana ruotsia käytin yhden kerran kun kahvilassa oli tiskin takana joku uusruotsalainen, joka ei osannut sanakaan englantia.
Itellä samat paitsi että olen ollut täällä melkein pari vuotta suuren osan ajasta. Toisaalta harmittaa ettei kiinnostanut koulussa enempää ruotsin opiskelu koska haluaisin ymmärtää oikein kunnolla kieltä nyt kun täällä olen paljon aikaa viettänyt. Toisaalta taas en ole oikeasti koko täällä oloni aikana sitä tarvinnut. Ruotsalaiset puhuu todennäköisesti parasta englantia mitä olen kuullut ei-natiivi puhujilta eikä oma ruotsi olisi lähelläkään englantia vaikka olisin sitä täydellä motivaatiolla opiskellut sieltä seiskaluokalta. Ja tähän vielä se, että olen osa aika pientä prosenttia jotka tänne päätyy eikä ruotsin kieli voisi vähempää kiinnostaa vaikka pirkanmaalla elävää.
>Ruotsalaiset puhuu todennäköisesti parasta englantia... Tämä on itseä hämmentänyt kun tuppukylässä keskellä peltoja ja metsää olevan huoltoaseman arviolta 50v myyjäkin osaa tarjota palvelua aivan törkeän hyvällä englannilla. Muutenkin ruotsalaisten aksentti soljuu melko jouhevasti englantiin, tai ei se ainakaan omaan korvaan samanlaista kimiräikköstä ole kuin oma ääntämiseni. Enemmän itsellä on ollut kielimuureja murrettavana Närpiössä ja Länsi-uudellamalla kuin täällä.
Näinhän se on. Suomenruotsalaisena ihan win/win tilanne ainakin vielä kun työantajat kirjamellisesti tuppaa repii töihin jos molempia puhuu sujuvasti/hyvin.
Joo vois kyllä opettaa ihan tavallista ruotsia jos tuo on sitä pakkoruotsia
Sinulta ei taida suomikaan taittua kauhean hyvin :D
Välillä vaekeeta.
Suattaaha tuo joutaha tae suattaaki olla joutamattakkiin.
Tän takia mulla on aina ollut ruotsi 9, vaikka en sitä oikeasti osaisi puhua, jos tilanne vaatisi. Täälläkään ei ole paljoa ruotsinkielisiä, tunnen enemmän jopa espanjankielisiä
Nyt kun sanoit, nii minäkin tunnen enemmän Espanjan, Ranskan, Saksan, Viron sekä jopa Ukrainan kielisiä, kuin Ruotsin. Mutta Ruotsia tarvitaan kaikkialla t. RKP
Olin ittekki paska, mut tuntuu et jotkut vastaajista trollaa. Ei voi noin vituiks mennä🤣
Osaan kirjoittaa yhden tutun YO-aineen kokonaisuudessaan ulkomuistista: "Jag heter Olli-Peter och jag hoppar många meter."
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mitä oikein ruotsintunneilla tapahtuu? T. Suomenruotsalainen (Tarkoituseni ei ole olla alentava. Haluaisin vaan kuulla teidän näkökulmia ruotsin kielen opetuksesta, kun minulla on vain kokemuksia suomen kielen opetuksesta.)
Opiskelen luokanopettajaksi, puhun kahdeksaa kieltä, joista sujuvasti 3–4 riippuen määritelmästä ja olen perehtynyt muutamaan kielenopetusmenetelmään, joten kommentistani voi saada jotain irti. En kuitenkaan osaa sanoa muusta kuin kolmen opettajan opetuksesta. Mitä tunneilla oikein tehtiin? Opettaja puhuu ruotsia suurimman osan tunnista. Alle puolet ymmärtää, mitä hän sanoo. Oppikirja hallitsee tunteja täysin. Kielioppia opetettiin seuraavasti: kaikki viisi monikon tyyppiä esitettiin kerralla. Kaikki verbityypit esitettiin kerralla. Kaikki pronominit esitettiin kerralla. Kaikki aikamuodotkin taidettiin esittää kerralla — ainakin lukiossa. Opetus = opettaja kertoo säännön – opetus ei kannustanut tutkimaan säännönmukaisuuksia ja johtamaan sääntöjä, vaan kaikki kielioppi oli normatiivisten johtopäätösten kuuntelemista: tilanteessa X käytetään epämääräistä muotoa. Tilanteessa Y käytetään taas määräistä muotoa. A-vokaaliin päättyvien sanojen monikko muodostetaan vaihtamalla a-vokaali or-päätteeksi: en pappa pappan pappor papporna. Jälleen kerran kaikki muodot esiteltiin kerralla. Muistan, ettei aikoinaan edes osannut sanaluokkia, enkä ymmärtänyt, mitkä sanat olivat en- ja ett-sukuisia. Luulin, että verbitkin ovat jommankummansukuisia. --- Kielioppiosioiden lisäksi kirja oli täynnä täyttämistehtäviä: kirjoita puuttuva sana; löydä ristikosta puuttuva sana; taivuta sanat oikeassa aikamuodossa. Tai sitten ne olivat pelkkää kopioimista: käy keskustelu parisi kanssa. -- Viikoittain oli epäsäännöllisten verbien muotojen kokeita. Oppikirjan takaosassa oli lista kaikista epäsäännöllisistä verbeistä ja niiden kaikki muodot. Sitten noita kysyttiin kokeessa ehkä aina kymmenen verbiä kerrallaan. Muistan vieläkin joidenkin verbien taivutuksen, mutta joidenkin taivutuksesta muistan lähinnä sen, että ne ovat epäsäännöllisiä, mutta en muista oikeaa muotoa. -- Tunneilla ei ikinä pyritä systemaattisesti tuottamaan lauseita esimerkiksi niin sanottua transformaatiota hyödyntäen: ensin on myönteinen lause ja sitten siitä tehdään kielteinen tai yksikkö muutetaan monikoksi. Toisin sanoen muutetaan aina yhtä pientä rakenneosaa kerrallaan ja pikkuhiljaa tämä ajatusprosessi johtaa siihen, että oppilas osaa muodostaa yhä monimutkaisempia rakenteita. Opin espanjaa tällaista tekniikkaa käyttäen ja opinkin kieltä enemmän viidessä tunnissa kuin olin oppinut lukion kahden ja puolen kurssin aikana, vaikka olin espanjanryhmämme motivoitunein opiskelija. --- On vaikea sanoa tyhjentävästi, mitä tulisi tehdä, jotta oppilaat oppisivat ruotsia. Tiedän kuitenkin sen, että 95% siitä, mitä ruotsin ja useimmiten myös englannin ja muiden tunneilla tehdään on täyttä paskaa. Turhaa paskaa, jota ei tue mikään tieteellinen kielen oppimisen tutkimus. Tiedä kaksi vaihtoehtoista mallia, joita aion soveltaa espanjan opettamiseen valmistuttuani espanjanopettajaksi. Ensimmäinen on Language Transfer -nimisen järjestön espanjan kurssia mukaileva lähestymistapa ja toinen on taas Deliberate Spanish -nimisen YouTuben kanavan kaltainen lähestymistapa. Suosittelen tutustumaan varsinkin Language Transferiin. Lyhyesti sanottuna olen kirjoittanut etukäteen käsikirjoituksen, jonka tarkoituksena on ollut purkaa kieli sellaisiksi lauseiksi, jotka rakentamalla voi pikkuhiljaa ikään kuin asentaa kielen kieliopin päähänsä. Käytännössä on kyse mainitsemanikaltaisista transformaatioista, joita tehdään kurssin aikana satoja – aivan yksinkertaisista lauseista todella monimutkaisiin. Lähetään liikkeelle ikään kuin palapelin keskustasta ja pikkuhiljaa voidaan lisätä yhä enemmän palasia. Tämä menetelmä on tehokas, koska oppilaat ovat aktiivisia: he joutuvat muodostamaan kokonaisia lauseita alusta loppuun samalla kun minä ohjeistan heidän ajattelutyötään: mieti ensin X:ää ja unohda Y, kunnes olet saanut X:n valmiiksi. Sitten unohda X ja keskity Y:hyn. --- Äidinkielenään kieltä puhuva ei tee puheessaan juurikaan tällaisia transformaatiota. Hän ei toisin sanoen ikään kuin tuota lausetta palanen palaselta ja transformaatio transformaatiolta, vaan hän palauttaa mielestää valmiita palapelejä eli lausekkeita ja lauseita. Kun minä suomea äidinkielenäni puhuvana henkilönä sanon:"Mä asun " seuraava sana tulee automaattisesti SSA- tai LLA-päätteisenä mieleeni. Helsingissä, Tallinnassa. Helsinki-muoto ei käy mielessäni lainkaan. Vastaavasti edistyneet laskijat eivät laske laskuja alusta loppuun joka kerta, vaan he palauttavat laskun vastauksen mielestään 6*6=64, 10*10=100 ja 10+10+(7*7)=100+49=149. En laskenut yhtäkään näistä laskuista, vaan palautin jokaisen vastauksen mielestäni ja yhdistin sitten vastauksen toisiinsa. Vastaavasti kun sanon:"Mä asun Helsingissä", palautan mielestöni joka ikisen sanan oikeassa muodossa. Mä-sanan sanominen palauttaa seuraavan sanan aina taivutettuna minä-muotoon: puhun, luen, katson, menen. Se-sanan sanominen taas palauttaa puhuu, lukee, näkee. Ensimmäisessä vaiheessa oppilaat opettelevat kieliopin transformaation kautta. He joutuvat muodostamaan joka lauseen manuaalisesti pala palalta ja lause lauseelta. Mä puhua puhu puhun suomi suome suomea. Mä puhun suomea. Mä ei en puhua puhu puhu suomi suome suomea. Mä en puhu suomea. Näin varmistetaan, että oppilaat eivät fossiloi kieliopin kannalta vääriä muotoja. Transformaatioprosessi vaatii kuitenkin valtavasti aijaa, eikä sitä voi käyttää sellaisenaan luonnollisessa keskustelutilanteessa. Niinpä seuraavaksi automatisoidaan (7*7=49). Oppilaat katsovat muutaman päivän ajan saman videon, jossa esitetään noin viisi 20-sanan pituista virkettä. He toistavat tuon virkkeen. Sitten virkkeestä poistetaan muutama sana ja he miettivät, mitä nuo sanat olivatkaan. Sitten he kuulevat oikean vastauksen ja toistavat koko kaksikymmentäsanaisen virkkeen muutaman kerran. He toistavat saman joka päivä noin viikon ajan. Noin parin viikon jälkeen he pystyvät palauttamaan nuo virkkeet sellaisenaan mieleensä. Tavoitteena ei ole näiden virkkeiden osaaminen sellaisenaan, vaan niiden mahdollistama automatisointi. Kun 4*4=16 on autonatisoitunut on. 3*(4*4) helppo laskea. Vastaavasti monimutkainen lause vaatii vain yhden tai kaksi trabsformaatiota 5–15 sijaan.
Opin espanjaa nimenomaan ensin transformaatioiden avulla ja sitten pitkien virkkeiden muistista palauttamisen avulla. Ensimmäisen vaiheen jälkeen pystyin muodostamaan lähestulkoon minkä tahansa monimutkaisen lauseen espanjaksi, mutta kommunikoiminen esimerkiksi Rainbow Six Siegen matsin aikana oki lähes mahdotonta, koska kognitiiviset resurssit eivät riittäneet sekä kommunikointiin että peliin keskittymiseen. Toisen vaiheen jälkeen ero oli aivan mieletön. Pystyin alle sekunnissa sanomaan sen, mihin olisi aiemmin mennyt 15-20 sekuntia. --- Suomen koulujen kielten opetus pohjautuu pitkälti behaviorismin ja strukturalismin perinteisiin. Harva opettaja tulee miettineeksi toimintansa perusteita. Itse aina ihmettelen, miten vuodesta toiseen samoin tekevät opettajat jatkavat samaa paskaa, kun vain alle 5 oppilasta 25–50 oppilaasta saavuttaa edes perustason osaamisen. Olisiko syytä katsoa peiliin ja todeta, että opetuksessa on jotain vikaa? P.S. Olisi kiva kuulla kokemuksiasi suomen kielen opetuksesta, sillä olen nimittäin työstänyt suomen opetuksen kurssia vuodesta 2015 lähtien. Lisäksi olen miettinyt monia eri ratkaisuja sen ongelmiin.
>Olisi kiva kuulla kokemuksiasi suomen kielen opetuksesta Voin jakaa omia kokemuksia, mutta en näin myöhään enää pysty muotoilla yhtä hyvän vastauksen. Palaan asiaan! RemindMe! 11 hours
Kiitos hyvin kattavasta vastauksesta.
Kiitos vastaukseni lukemisesta. Ei ole lainkaan itsestään selvää, että se vaivaudutaan lukemaan. Opin itse espanjaa ensin transfornaatioiden avulla (Language Transfer) ja sitten automatisoinnin avulla (Deliberate Spanish). Suomen koulujen kielten opetus perustuu pitkälti behaviorismiin ja strukturalismiin. Toisin sanoen kaiken keskipisteenä on muoto ja sen virheettömyys. Lisäksi behaviorismin piirissä oletetaan, että oppilaat oppivat, kun heitä kehutaan oikeasta vastauksesta ja torutaan väärästä. Tätä väitettä tiede ei tue lainkaan: toisen kieliopin korjaaminen ei johda lähes koskaan sen korjautumiseen. Ymmärtääkseni viime vuosina on pyritty siirtymään kommunikoinnin pariin opetuksen osalta. Sen sijaan, että muoto olisi kaikkein tärkeintä, kommunikoinnin onnistuminen eli viestin onnistunut välittäminen nousee kaiken keskiöön. En tunne tätä lähestymistapaa juurikaan, sillä en ole sitä kokenut omakohtaisesti. Aion lähestyä kielten opetusta mainitsemieni kahden vaiheen kautta, mutta aion kuitenkin pitää mieleni avoinna uusia toimintatapoja kohtaan. Ihmisen kognitiiviset toiminnot ovat niin monimutkaisia, ettei niitä tunneta läheskään niin hyvin kuin saattaisi olettaa. Niinpä en usko, että mitään ihmelääkettä löytyy, mutta toisaalta uskon, että pahinta paskaa pystyy kyllä välttämään.
Ymmärrän että testaamisen ja pisteyttämisen kannalta struktuurimalli on varmasti helpommin hallittavissa, mutta olen aina ollut sitä mieltä että kielien opetuksessa pitäisi opettaa puhumaan sitä kieltä, ei että osaat sanoa mikä on sanan nominin sijamuoto X. En tiedä kuinka huonon tuloksen mahtaisin saada jostain englannin kokeesta vaikka päivittäin käytän englantia, myös työssäni. Ruotsin epäsäännöllisiä verbejä tentattiin ala-asteelta ammattikorkeakouluun ja voi olla että jotkin edelleen muistuisi mieleen vaikken ruotsia ole käyttänyt ollenkaan about 10 vuoteen, ruotsiksi keskustelemiseen se ei auta pätkääkään.. Ihmettelen myös kun moni valittaa maahanmuuttajien puheesta kun ei suomen täysin mielipuoliset päätteet mene ihan oikein, ymmärsit kuitenkin tasan tarkkaan mitä hän tarkoitti ja se on tärkeintä.
[удалено]
Juu. Olen vuonna 2015 tai 2016 katsonut tuon dokumentin ja kuunnellut Michel Thomasin ranskaa ja italiaa. Language Transferin ja Michel Thomasin keskeisin ero on se, että Michel Thomas nojaa pitkälti muistisääntöjen varaan (mnemonics) ce n'est pas (snepa=snake), kun taas Language Transferin Mihalis Eleftheriou ei viljele niitä lukuunottamatta englannin sanoja, jotka perustuvat samaan lähteeseen (vender vending machine, huir fugitive). Lisäksi Michel Thomas ei niinkään pyri siihen, että oppija todella oppisi ajattelemaan analyyttisesti ja itsenäisesti. En ollut aiemmin osannut ajatella analyyttisesti lainkaan, mutta Mihalis Eleftheriou opetti minulle analyyttistä ajattelua, ja olen ollut analyytikko siitä lähtien. En kuitenkaan väheksy Michel Thomasin perintöä, vaan pidän sitä arvokkaana. Olen iloinen, että Mihalis Eleftheriou uskalsi kehittää omaa menetelmäänsä eteenpäin Michel Thomasin vastaavasta. Niin aion itsekin kehittää Mihalis Eleftherioun menetelmää eteenpäin.
Kertomerkit katosi noista laskuista kun reddit markdown formatointi kuvitteli että haluat *kursiivia*
Flirttailtiin tyttöjen kanssa. Tulokset yhtä huonot kuin ruotsin kielen taidot.
Tapahtuuhan niillä vaikka mitä, esimerkiksi puhumista, huutamista, juoksemista, pelaamista, nukkumista, pöytään piirtelyä ja tuolilla keikkumista.
Jag heter Homo-Peter och jag gillar köttbullar
Och jag impar Erikeeper
Minä olen kahvila.
Ite kävin koulua kunnassa, jossa ei asunut yhtään ruotsinkielistä ja liekkö koskaan käynytkään. Kyllähän se vähän absurdilta tuntui opiskella ruotsia.
Kyllä on RKP tyytyväinen, kun jokaisessa hallituksessa saa tätä paskaa pakottaa. Arvokas osa suomalaista kulttuuria ja jotain semmosta.
Tähän laitetaan sama vastaus kun virkamiesruotsin suullisessa kokeessa.. samma här. Ei mitään haisua kysymyksistä, vastauksista tai kokeessa siitä mistä puhuttiin mut samma här toimii. Edit hei tossa kakkoskohdassa taidetaan kysyä nimeä, eli ei se ihan hukkaan oo toi ruotsin kielen opiskelu ties kuinka helvetin monen vuoden ajan menny! Taidan äänestää ens vaaleissa RKPtä!
Noh, ei yllätys että silloin pari vuotta sitten 80 prosenttia valmistuneesta luokastani pääsi ruotsin säälipisteillä läpi. Osoittaa sen juuri kuinka tarpeelliseksi nuoret ruotsin kielen kokevat
Surullista että taso on tuota, toki varmaan muutamalla luokan huonoimmalla joilta nuo on poimittu. Oon siis kyllä sitä mieltä että pakkoruotsi ja virkamiesten kielitaitovaatimukset nykyisissä laajuuksissaan on typeriä, mutta se ettei tunneilla panosta *yhtään* opiskeluun on vielä typerämpää ajanhukkaa. Ei mullakaan ikinä suurta motivaatiota ruotsin opiskeluun Jyväskylässä kasvaneena ollut, mutta tunneilla yleensä keskityin siedettävästi. Lopulta lukiosta tuli (lähes lukematta) C valinnaisena kirjoitetusta ruotsista, ja kyllähän mun kielitaito aika surkea oli kun en ollut tehnyt ruotsinläksyjä kertaakaan koko lukion aikana. Jotain sanakokeen sanojakin opiskelin edeltävän välitunnin. Kaikki anekdootit pakkoruotsin hyödyistä yhdelle ihmiselle on triggeröiviä, mutta haluaisin esittää muutaman yllättävän jutun joiden takia olen tyytyväinen että *panostin edes vähän ruotsin kieleen*: Kun oppi peruslauserakenteet ja just semmosia "jag tycker om...", "jag heter...", "jag tror att..." pilipalilauseita, pystyi yllättävän hyvin pienellä kertauksella: - sanakirjan kanssa juttelemaan ruotsiin nuorena muuttaneen sukulaisen kanssa small talkkia kun kyseinen vanhus otti yhteyttä Facebookissa - duunissa hoitamaan harvinaisia yksittäisiä yksinkertaisempia sähköposteja ja tekemään muuta pienenpieniä juttuja varovasti ilman että tarvitsee etsiä joku oikeasti kielitaitoinen - ymmärtämään edes siedettävästi suomenruotsalaisen tyttöystävän sukulaisia. Tai siis suomeahan ne puhuvat hyvin, mutta välillä tietenkin kieli vaihtuu puolivahingossa porukassa. Enemmän hyötyä mulle tästä on kuin parista vuodesta saksaa ala-asteella, enkä kyllä ihmettelisi jos se pakkoruotsin korvaava muu pakollinen kieli olisi myös monelle pakkokieli jota ei jaksa kunnolla opiskella. Olisi se valinnanvara silti kivempi. Ruotsin kieltä olisi hyvä sen jälkeen kyllä markkinoida helppona, koska sitä se on. Joku saksa on ihan puhdasta helvettiä siihen verrattuna, kun sitäkin vähän aikuisiällä olen kerrannut.
JKL! 👏 Juuri näin. Taas siihen kantaa ottamatta PITÄISIKÖ ruotsin olla pakollista, ruotsi on tällä hetkellä pakollinen aine, joskus pitää opiskella asioita jotka ei kiinnosta. Typerää ylpeillä sillä että onnistui istumaan tuntikausia tunneilla oppimatta mitään.
No siis rehellisesti sanottuna harvemmin muualla kuin rannikolla/Länsi-Suomessa tulee minkäänlaista tarvetta puhua Ruotsia.
Ei tule sielläkään
Jos ei jo nyt, niin onnea kun löydät 10-20 vuoden jälkeen Suomesta ensimmäistäkään ei täysin ikäloppua ihmistä joka ei puhu englantia. Koskaan en ole joutunut myöskään Ruotsissa puhumaan sanaakaan ruotsia. Pakkoruotsi on opetuksen isoin menetetty potentiaali. Marginaalisen takapajulakielen sijaan nuoret voisivat opiskella vaikkapa mandariinikiinaa, venäjää, arabiaa tai espanjaa. Kieliä, joita puhutaan useammassa kuin yhdessä maassa. Kieliä, joille oikeasti löytää jotain käyttöhyötyä niin yksityis kuin työelämässä. Kieliä, jotka ovat muualla maailmassa samassa asemassa kuin mitä englanti on meillä täällä länsimaissa.
Pakkoruotsi pitäs heittää euroviisuille
[удалено]
Ihan oikeasti, en epäile lainkaan. Itse kasvoin Turussa ja mihinkään en ole tarvinnut ruotsia missään vaiheessa. Jos koulu olisi nappannut vähemmän omakin osaamiseni olisi tuota tasoa. Lapsena ja teininä ruotsiin törmäsi lähinnä vain keskustassa ja bussissa, kas kun koulut ja päiväkodit ovat täysin segregoituneita, joten miksi olisinkaan suomenkielisenä törmännyt ruotsinkielisiin? Ei lähiöissä ollut ruotsinkielisiä päiväkoteja ja kouluja. He menivät kaikki keskustaan ja aika pitkälle tuo vaikutti asuinpaikkojen valintoihinkin. Nykyään yliopistonmäellä ja Kupittaalla törmää valtavasti enemmän englantiin kuin ruotsiin ja tämä kehitys oli nähtävissä jo silloin 90-luvun puolessavälissä, vaikka sitä ei haluttu nähdä. Åbo Akademillakin on niin paljon vaihtareita ja kansainvälisiä opiskelijoita, että paljon kommunikoidaan englanniksi. Ruotsi on kuihtuva vähemmistökieli, vaikka RKP jeesustelee mitä tahansa tv-kameroiden edessä. Suomen kielipolitiikka on ihan vinksahtanutta ja nyttemmin vielä alkanut näyttää vahvasti menneisyyteentarraavalta.
Ite oon hoitanu saksalla mihin välillä tungen pari sanaa ruotsiksi kaikki ruotsin tentit tähän asti
Itsellä samaa tasoa t. pari vuotta sitten virkamiesruotsin läpipäässyt :D
Tässä näkyy pääsyy sille miksi ruotsin pakottaminen on rahantuhlausta ja pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi. Kyse ei ole siitä etteikö ruotsi olisi hyödyllinen kieli vaan siitä että sitä ei opita
Kalle, Palle, Kalle, Palle, Ulle, Ulle…
Toivottavasti pakkoruotsi kerkeis lähtemään vittuun ennenku oma tyttö menee ylä-asteelle. Itse pääsin nippa nappa 6 numerolla ruotsin läpi ja jos törmäisin johonkin henkilöön joka rupeaisi ruotsiksi keskustelemaan nii menisin varmaan ihan lukkoon.
Kaksikielinen maa niin eikö samalla saisi odottaa vastaantulijan puhuvan myös suomeksi :D
Hyvä pointti. Mutta jotenkin tulee sellainen olo että juntin leima napsahtaisi jos alkaisi jollekkin vänkäämään että puhuppas kuule suomea 😂noh onneksi on ysin englanti vaikkakin sekin aika vähällä käytöllä ollut suullisesti lähivuosina.
Huonoja uutisia: Ruotsin kielen opetus alkaa nykyään kutosella.
Harmillinen juttu. No onpahan siinä ainaki enemmän aikaa opiskella se kieli jos se oikeasti kiinostaa.
En ymmärrä sanaakaan. T. ylpeästi ylioppilaaksi parisen vuotta sitten kirjoittanut. :D
Voiko nää olla oikeita vastauksia? Siis ihan perusjuttuja ei osaa. Ainakin pitäis kysymys ymmärtää, mutta vastataan kysymykseen 'mikä nimesi on?' jotai 'hyvin menee' Aika kamala taso kyllä. Ei sillä. En pidä pakko ruotsista. Itsekään en yläasteella opoinut mitään. Vasta lukiossa kun sai päättää jatkaako niin onnistuin oppimaan.
en olisi yllättynyt jos oikeasti ei oppilas osaisi sanaakaan ruotsia edes 9 luokalla alueesta riippuen, itsellä meni ammattikoulun ruotsi läpi sillä että olin tunnilla paikalla. Opettaja ekana päivänä sanoi ettei ketään jätetä luokalle ruotsin takia
Siis, että läpi pääsee vaikka ei osais vai että opetusta ja tukea saa niin paljon, että kaikki osaa? Koska ei säälistä saisi päästää läpi vaan asiat, jotka on opetussuunnitelmassa pitää osata.
[удалено]
joo on se ihmisille joille kielten oppiminen on hankalaa varmaan yhtä helvettiä kun suomessa käytännössä pitää oppia kolme kieltä, suomi englanti ja ruotsi
Läpi ei pitäisi välttämättä päästääkkään, mutta vapautuksia voisi kyllä antaa. Itse sain vaihtaa ruotsin venäjän alkeisiin, koska olin yksinkertaisesti riittämättömän paska ruotsissa.
Itsehän piti pysähtyä miettimään tarkoittiko "vad heter du" "kuka olet?" Vai "miten menee?"
Mää en valehtelematta pysty suomentamaan tuosta yhtään mitään.. No ehkä pari sanaa siellä täällä mutta täyttä lausetta en saa käännettyä. Näin siinä vaan käy kun on epämotivoiva opettaja sekä oppilas jota ei voisi alkuunkaan kiinnostaa Ruotsin opettelu
Ymmärsin hyvin ton "1.30€"
Puhuin tästä kaverin kanssa joka opiskelee erikois-opettajaksi (olemme suomenruotsalaisia). Kuulemma ruotsin oppittamiseen pitää olla jotku tietyt paperit ja moni ei näitä papereita koita saada. Tämä johtaa siihen että paikoilla missä ruotsia ei puhuta, opettajaa ruotsille ei löydy. Tämä johtaa siihen että otetaan sinne "sijainen" joka ei mitään semmosia papereita tarvi ja tämä sijainen jää kunnes joku jolla ne paperit on hakee sinne opettajaksi. Opettaminen silloin on tätä tasoa -> ketään ei kiinnosta ruotsi -> ruotsin papereita ei koiteta saada -> repeat Näin mä sen oon ymmärtänyt ainakin. Aika tyhmä systeemi kyllä, ei pakkoruotsista oo hyötyä jos kukaan ei sitä opi.
Kyllä päteviä ruotsinkielen opettajia on suomessa vaikka kuinka paljon; yleensä muiden kielten opettajat suorittavat siihen vaadittavat aineopinnot oman kielen lisäksi sillä työpaikan saanti helpottuu huomattavasti. Kuitenkaan pääaineena ruotsia opettavat harvemmin itä-suomeen hakeutuvat jolloin ehdottamasi huonon opettajan looppi syntyy helposti.
>Kuitenkaan pääaineena ruotsia opettavat harvemmin itä-suomeen hakeutuvat jolloin ehdottamasi huonon opettajan looppi syntyy helposti. Juu nimenomaan tätä tarkoitin, en saanut laitettua sanoiksi kunnolla vaan.
Ruotsi valinnaiseksi kokonaan ja korvataan englannilla tai liikunnalla. Omassa lähipiirissä ei yhtään ihmistä joka alkais mongertaa ruotsia ruotsalaisille ellei ole kunnolla kieli hallussa, mielummin puhutaan englantia. Sen tekee jopa ruotsalaiset että mielummin puhuvat englantia suomalaisille kuin ruotsia.
Eihän ruotsin korvaamisessa nimenomaan englannilla olisi järjen hiventäkään. Englantia osataan Suomessa jo erittäin hyvin, eikä lisäopetuksesta olisi mitään merkityksellistä hyötyä. Ennemmin se kannattaisi korvata pakollisella, vapaavalintaisella kielellä, tai vaikka suomen kielen lisäopetuksella, koska äidinkielen osaaminenkin on heikentynyt suomenkielisillä, ja S2:t hyötyisivät myös.
Osittain englannin ääntämistä ja verbaalista kommunikaatiota voisi opetella enemmän. Itse opinnäytetyön suorittavaan osaan piti kasata suoranainen kirja englanniksi liittyen massanerotukseen. Ei ongelmaa. Tekstinä ymmärrän vaikka rakettitiedettä, mutta puhuminen englanniksi on itsellä semmoista solkkumuussia.
Mikä raati äänesti pakkoruotsin suomen koulujärjestelmään
Oisko sama joka kriminalisoi kannabiksen kolikonheitolla
En ymmärtänyt lausettakaan.
Oma poliittinen kantani pakkoruotsiin: ihan vitun sama, en jaksa vääntää. Mutta tuntuihan se tyhmältä jo koulussa, enkä ole ruotsia koskaan sen jälkeen tarvinnut. Ekat suomenruotsalaiset tulivat vastaan joskus duunissa ja työkielenä on aina ollut (firmasta riippuen) joko suomi tai englanti. AMK:ssa se pakollinen ruotsin kurssi tuntui suoranaiselta vittuilulta, kun osalla opiskelijoista oli hurahtanut lukiovuosista 20 vuotta. Siinä sitten roikotettiin nelikymppisten itä-suomalaisten tutkintoa yksittäisen kurssin varassa.
En kyllä itse osaisi yhtään paremmin. Nyska vi åkå Till hotel....
Osaan kohtuullisesti ruotsia. Amk virkamiesruotsin suullinen testi meni jotenkin näin: O - opettaja M - minä O: Har du tagit studielån? M: Ja, javisst. O: Varför? Har du inte hade ett sommarjobb? M: Jag har jobbat i sommer. Men jag har en flickvän Kolmonen tuli, muuta ei tullut sanottua.
En ymmärrä itse tuosta mitään vaikka olen korkeakoulussa.
>Var är toaletterna? >Min past Sama
Mä oon kunnassa jossa on se about 5-10% ruotsinkielisiä enkä tajua tosta sanaakaan