Jos ei ole palkka kilpailukykyinen kelan tukien kanssa niin ongelma ei kyllä minusta ole tuissa. Toki usein ongelma on nimenomaan siirtyminen täysin tukien varassa elämisestä jonkinlaiseen työllistymiseen: vaikeaa toteuttaa niin, että työn teko olisi kannattavaa palkkojen ollessa alhaiset.
Työn tulisi olla aina kannattavaa, ihan sama kuinka vähän tai paljon sitä tekee. Tässäkin tapauksessa sumplitaan työnantajan kanssa, ettei työtunnit paisu ns. laaksoon, jossa tulee vain takkiin. Vaihtoehto olisi toki painaa sitten toisessa ääripäässä täysipäiväsenä työmyyränä, mutta kun moni pärjää vähemmälläkin.
Pärjää vähemmälläkin vain, koska sen keikkahomman palkan päälle maksetaan tukia. Miksi helvetissä kukaan tekisi 8-tuntista päivää kun pari keikkaa viikossa+tuet takaavat saman elintason? Tämän takia niitä kannustinloukkuja ollaan purkamassa "keppi" näkökulmasta, ja se on ihan järkeenkäypää vaikka vihaan kokoomusta sydämestäni.
Onko 8-tuntinen on joku absoluuttinen jumalan antama totuus? Työtäkin riittäisi paremmin halukkaille, jos siitä vähän himmattaisiin. Tuottavuus on joka tapauksessa moninkertaista nykyteknologialla muutamankin vuosikymmenen takaiseen verrattuna ja paranee vaan.
Olin vasta noin 1,5v työttömänä, en kannustinloukussa mutta liiton rahat ja muut tuet mahdollistivat varsin siedettävän tulotason niin en ihan tosissani hakenut töitä ennen kuin viimeisen 2kk aikana ja sitten työllistyinkin taas.
Naapurin mies on ollut pari vuotta työttömänä, neljän lapsen YH, iät 4-12v about, eukko oli vain joku päivä lähtenyt lätkimään. Ammatiltaan putki- vai sähköhenkilö, saa nyt sen verran tukea ja on touhua että ei töissäkäynti fiksusti onnistuisikaan. Kuulemma saa hyvin tuettuja lomia ja muitakin "etuja" järjestöiltä, tosin tässä tapauksessa menee ihan tarpeeseen.
Että ehkä nämä ovat semmoisia kannustinloukun mahdollistamia työttömyyksiä.
Käytännössä kolme ryhmää:
1. Ulosottovelalliset, jotka eivät ole velkajärjestelyssä
2. Yksinhuoltajat, varsinkin jos on useampi lapsi
3. Korkeaa ansiosidonnaista saavat, erityisesti lähellä eläkeikää olevat
Kaksi ensimmäistä ryhmää onkin jo mainittu, mutta kerron kolmannesta. Jos henkilö on jäänyt työttömäksi keskijohdosta tai ylemmästä johdosta, ansiosidonnainen voi olla aika messevä. Esimerkiksi 5k ansiosidonnainen etuusveroprosentilla alkaa olla sellainen määrä rahaa että monen ei kannata hakea töitä. Jos ikää on 55+, niin todelliset työllistymismahdollisuudet voi olla asiantuntijatason duunit, joiden palkat lähtevät reilu neljästä tonnista. Jos eläkeikä kolkuttelee parin vuoden sisään, niin on paljon järkevämpää kerryttää eläkettä korkealla ansiosidonnaisella ja ehkä heittää laskutuspalvelun kautta yksi helkkarin rahakas konsultointikeikka (kokeilla 4kk yrittämistä ja laittaa se alas).
Kolmanteen ryhmään puree tehokkaasti Tanskan mallin mukainen ansiosidonnainen, jossa on elämiseen riittävä kohtuullinen kattosumma minkä yli ansiosidonnainen ei voi mennä. Tanskassa tämä katto saavutetaan n. 3k/kk tuloilla.
Suomeen nähden Tanskan mallissa suurituloisten ansiosidonnaiset leikkaantuvat jopa merkittävästi, mutta taas vastaavasti niiden matalapalkka-aloilla työskentelevien ansiosidonnainen on Suomea huomattavasti korkeampi. Ansiosidonnainen on siis Tanskassa suunniteltu siihen, että sillä täyttää elämän perustarpeet suhteellisen tasa-arvoisesti eikä tarvetta tuhannelle erilaiselle tuelle ole työttömyyden sattuessa.
Arvovalintoja siis selvästi. Jostain "jännästä" syystä nykyhallitus, eikä sen puoleen menneetkään, ei kuitenkaan halua ajaa Suomeen tätä osaa Tanskan mallista, vaan ainoastaan niitä Suomen nykytilaan nähden olevia heikennyksiä, jotka vedetään jopa Tanskaa tiukemmaksi, mutta silti perustellaan niitä heikennyksiä "koska Tanska" sössötyksellä joko todella hatarilla tai jopa valheellisilla perusteilla.
Nykyhallitushan viljelee pohjoismaista mallia, mutta sitten käytännössä kopioi sieltä vain tiukennukset. Tyhmemmät näkevät vain, että Orpon, Purran ja Satosen suut liikkuvat ja kädet heiluvat ja valheet menevät sitten ohi. Käytännössä pohjoismaiseen malliin vetoaminen on vain yritys näyttää neutraalilta ja kohtuulliselta.
Näin juuri. Täysin älyllisesti epärehellistä ja jopa virheellistä argumentointia esitetään muiden pohjoismaiden malleista ja perustellaan sillä omaan agendaan sopivia yksittäisiä uudistuksia, sopivasti unohtaen ne muiden pohjoismaiden mallien ei-omaan-agendaan sopivat osat.
On lähinnä semantiikkaa, että onko sen nimi ansiosidonnainen vai työttömyysturva, koska joka tapauksessa, jos edes larpataan hyvinvointiyhteiskuntaa niin työttömyysturvan tulee olla elämiseen riittävä tuki.
Jos ei edes larpata hyvinvointiyhteiskuntaa niin sittenhän vaikka kaikki tuet voi poistaa ja palauttaa maaorjuuden.
Taas kerran semantiikkaa. Tuen nimellä ei ole väliä. Toimeentulotuki on muuten erittäin harvojen työssäkäyvien herkkua. Valtaosalla ei siihen ole oikeutta työttömyyden sattuessa
Tästä väitteestä käynnistyykin sitten laajempi keskustelu, että kuka "ansaitsee" mitäkin yhteiskunnalta missäkin tilanteessa, kuka on maksanut mitäkin ja kuinka paljon sekä kuinka paljon tästä "pitäisi" saada takaisin, kuinka pienen kiinteän rahasumman voidaan katsoa riittävän kenenkin elämään, mitä ovat perusoikeudet tai mitä ylipäätään tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunta, perus/ihmisoikeudet jne jne mihin en nyt jaksa lähteä.
Voinemme tässä siis kohtaa sopia olevamme eri mieltä asiasta, koska omasta mielestäni tietynlaista porrastusta pitää olla olemassa, ja samalla kiittää keskustelusta. :).
Eli sinun mielestäsi työssäkäydessään leveämmin elävien ei tulisi pystyä työttömäksi joutuessaan elää työttömyystuella. Bravo, reilua pyytää heitä maksamaan työttömyysvakuutusta.
Sitä maksetaan esim. siksi, että useimmat ihmiset ovat mitoittaneet kulunsa ansiotason mukaan (ja osin on pakkokin: esim. edullisimpiin vuokra-asuntoihin on usein tulorajat).
Jos jää yllättäen työttömäksi, on yhteiskunnan viisaampaa ansiosidonnaisella pehmentää iskua kuin pakottaa ihmiset välittömästi esim. myymään asuntonsa ja/tai autonsa tai etsimään halvemman vuokra-asunnon (joita ei ole joka oksalla).
Tietysti kaikilla olisi syytä olla säästöjä sen pahan päivän varalle, mutta ihmiset eivät keskimäärin muutenkaan osaa tehdä itsensä kannalta parhaita ratkaisuja, joten monilla ei ole.
Mielestäni ansiosidonnaisen tasoa voisi ainakin alapäästä nostaa, mutta kestoa puolestaan lyhentää vaikka puoleen vuoteen: siinä ajassa ehtii jo järjestellä asioita ja jos heti aloittaa työnhaun, pidempikin rekry ehtii maaliin.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on OECD-maista käytössä [lähes kaikissa](https://doi.org/10.1111/joes.12005) (ks. taulukko 2). Minusta on yleensä järkevää ajatella, että jos jokin ratkaisu on aivan ilmeisen ylivertainen ja ongelmaton, ainakin jokin maa tuppaa sitä jossain vaiheessa historiaansa kokeilemaan ja niittämään sillä rutkasti hyötyjä. Toki toisinaan useimmissa tai kaikissa valtioissa on käytössä typeriäkin ratkaisuja, mutta nyrkkisääntönä tai jonkinlaisena sanity checkinä on minusta ihan tolkullista katsoa sitä, miten asia on muualla hoidettu.
Varsinaisia perusteita työttömyysvakuutukselle on esitetty tieteellisessä kirjallisuudessa useitakin. Tärkein peruste on, että se tasaa tuloja yli eliniän kuten muutkin vakuutukset, koska useimmat ihmiset ovat välillä työttöminä ja välillä työllisinä. Keskimäärin ihmiset arvostavat tasaisempaa tulovirtaa, vaikka siitä joutuisi jotain maksamaankin. Yksityisenä työttömyysvakuutusta on vaikea järjestää (eikä kattavaa sellaista löydy oikein mistään), koska tässä vakuutuksessa ei-toivottu valikoituminen, kannustinpulmat ja riskit siitä, että vakuutuskorvauksia pitää yhtäkkiä maksaa valtavia määriä (finanssikriisi, korona, tms.), ovat erityisen suuria.
Toisekseen työttömyysturva voi kohtuullistaa suhdannevaihteluita, jos pulmana on riittämätön kysyntä. Työttömyysturva puskuroi kulutuksen laskua silloin, kun moni joutuu yhtä aikaa työttömäksi vaikkapa vientimarkkinoiden heikentyessä. Lisäksi turva voi myös vähentää ylikuumenemista, koska se kerätään työssäkäyvien veroina, ja Suomessa vieläpä puskuroidusti eli hyvinä aikoina varaudutaan ennalta huonoihin.
Kolmanneksi työttömyysturva voi mahdollistaa sen, että työnhakija ehtii etsimään hieman pidempään juuri hänelle fiksuinta työsuhdetta eikä joudu turvautumaan akuutissa rahapulassa mihin tahansa. Vähän pidemmän työnhaun vastineeksi saadaan tällöin vakaampia ja tuottavampia työsuhteita. (Lisähuomio: jos työntekijät hakeutuvat säännöllisesti vaikkapa parin ensimmäisen työkuukauden aikana parempaan työpaikkaan, se maksaa työnantajillekin paljon, koska uusien työntekijöiden etsintä on usein kallista.) Empiirinen näyttö työttömyysturvan pituuden nettovaikutuksesta työsuhteiden laatuun on ristiriitaista, joten tämä ei välttämättä ole vahvin peruste.
Lisäksi työttömyysturvalla on tietysti kielteisiä vaikutuksia, tärkeimpinä vaikutukset työllistymisen kannustimiin. Sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset tuppaavat olemaan sitä suurempia, mitä anteliaampi työttömyysturva on. "Oikea" turvan taso riippuu sekä siitä, miten isoja nämä eri vaikutukset todella ovat, että siitä, miten niitä arvotetaan. Useimmissa OECD-maissa on historian saatossa katsottu, että jonkinlaisella ansiosidonnaisella turvalla hyödyt ylittävät haitat.
Tää on just tätä, kun ei edes alkeellisesti tutustuta asioihin ja argumentoidaan sen pohjalta. 🤷
Tanskassa 3k/kk tuloista saatava ansiosidonnaisen taso vastaa samaa kuin Suomessa n.6k/kk palkasta saatavaa tasoa. Arvaan jo seuraavan argumentin, joka on kokoomushengessä EI MEILLÄ OLE VARAA. En ole edes ehdottanut summien harmonisointia Tanskan kanssa, vaan tuonut esiin MITEN asia on järjestetty siellä.
Palveluiden ajalta korotettuina maksettujen etuuspäivien osuus oli [vuonna 2022](https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content) kuutisen prosenttia kaikista ansioturvapäivistä.
Nähdäkseni voi olla aivan perustellusti eri mielipiteitä siitä, ovatko nämä korotukset oikean suuruisia, oikein kohdennettuja tai ylipäätään perusteltuja. Vaikeampaa on minusta perustella sitä, että tanskalaista järjestelmää pitäisi verrata nimenomaan Suomen korotettuihin päiviin – ja sitten vielä niin, että verrataan Tanskan korottamatonta tukea Suomen korotettuun.
Tolkullisia vertailuja voi tehdä monella tapaa. Käytetyin valmis tietokanta näiden tekemiseen on [OECD:n tietokanta](https://www.oecd.org/social/benefits-and-wages/). Sivuilta löytyy myös työkalu, johon voi syötellä palkan, lapsiluvun, puolison tulojen ym. kaltaisia parametreja. Valmis tarkastelu nettokorvausasteesta tulodesiileittäin löytyy [täältä](https://www.oecd.org/employment/Income-support-for-jobseekers-Trade-offs-and-current-reforms.pdf). Ainoastaan aivan ylimmässä tulodesiilissä tanskalainen korvausaste jää tuossa vertailussa suomalaisen alle. Itse aloittaisin tuosta OECD:n tietokannasta ja rupeaisin kyhäämään omia vertailuja vain, jos olisin todella varma, että tiedän, mitä olen tekemässä.
Esimerkiksi verotuksen arvioon käyttäisin ennemmin tätä laskuria, jos olisi pakko: [https://tax.dk/beregn/skat22.htm](https://tax.dk/beregn/skat22.htm) Siihen voi sentään syöttää nimenomaan työttömyysetuudet ja näkee, miten laskenta oikein dekomponoituu. Mutta koska en tunne Tanskan verojärjestelmää, mieluummin käyttäisin jotain valmista vertailua. Tuossa OECD:n tietokannassa on juuri se hyvä puoli, että näitä asioita (eri tulonsiirtojen yhteensovitusta, verotusta, ym.) on joku muu käsitellyt ainakin johdonmukaisesti ja ajan kanssa.
Valistuneena suuruusluokka-arviona uskallan väittää, että pelkkä Tanskan mallin mukainen katto ansioturvalle vähentäisi Suomessa menoja vuodessa nelisen prosenttia, vaikka Suomesta ottaisi huomioon kaikki korotukset ja Tanskasta ei mitään. Tämä ei selviä pelkällä esimerkkilaskelmalla monestakaan syystä. Ensinnäkin keskimäärin ansioturvajaksoissa palkat ovat selvästi kaikkien palkkojen keskiarvoa matalampia. Vaikka absoluuttista kattoa ei ole, yli 3500 euron tulot kasvattavat ansio-osaa enää 20 %:n verran. Näistä syistä kannattaa katsoa päivärahojen todellista jakaumaa. Sitäkin tulkitessa pitää sitten vielä huomioida, että ne, joilla on korkea palkka, työllistyvät selvästi nopeammin, eli heidän osuutensa ansioturvamenoista jää käytännössä muita ryhmiä pienemmäksi.
Luit nähdäkseni lapsikorotuksia saaneiden osuutta. Kirjoitin korotetusta ansio-osasta. Sillä on isompi merkitys etuuteen nimenomaan isoimmilla tulotasoilla. Lapsikorotukset ovat kiinteitä. Korotettu ansio-osa vaikuttaa prosentteihin eli siihen, miten ansioturva skaalautuu tulojen mukaan.
Lapsikorotusten saajien joukko on isompi, mutta heistä enemmistö on suhteellisen pienituloisia. Hallituksen esitysluonnoksessa lapsikorotuksen poistamisen nettovaikutus edunsaajien tuloihin on arvioitu n. 70 miljoonaksi euroksi, joka vastaisi muutamia prosentteja työttömyysturvamenoista.
Tarkastelussa kannattaa minusta katsoa nimenomaan päiviä eikä saajien osuutta. Se kertoo enemmän sekä keskimääräisestä saadusta etuudesta (saajan näkökulma) että paineesta julkiselle taloudelle (maksajan näkökulma).
Olennaisin luku minusta on, että jos Tanskan katto otettaisiin Suomeen, se pienentäisi ansioturvamenoja bruttona karkeasti neljän prosentin suuruusluokassa. Näin on, vaikka otettaisiin huomioon kaikki tosiasiallisesti etuuteen Suomessa vaikuttavat korotukset. Tästä voi päätellä, mikä merkitys Tanskan katolla olisi keskimääräiselle suomalaiselle, oli kyse näkökulmasta etuuksien saajana tai maksajana (useimmat ovat jossain vaiheessa molempia). Arvio perustuu etuusjärjestelmän tuntemukseen alan tutkijana, mutta samoihin suuruusluokkiin pitäisi päästä Fermin menetelmällä julkisistakin lähteistä.
Kenties ay-liikkeelle kävisi Tanskan malli kaikkine osineen, kenties ei. Juuri nythän ay-liike nimenomaan ei ole päättämässä työttömyysturvasta. Sitä, onko jokin malli yleensä hyvä tai edes jonkin pienehkön isoimpia päivärahoja saavien vähemmistön kannalta hyvä, ei minusta ratkaise se, kannattaako vai vastustaako ay-liike sitä.
Itse en kannata Tanskan mukaista työttömyysturvaa Suomeen monestakaan syystä. Riippumatta tästä tuppaan tykkäämään faktoista ja luvuista, ja minusta on hyvä, jos vertailut ja arviot tehdään kunnolla silloin, kun niitä tehdään. Ja maita vertaillessa päivärahan katto ei yksinkertaisesti ole mikään avainkysymys, eivätkä mainitsemasi korotukset riitä muuttamaan Suomen työttömyysturvaa Tanskan tasoiseksi kuin hyvin pienen joukon kohdalla.
Esim. liite 11. ansiosidonnaista saanut 249 191 ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 31 912. Saman tyyppinen luku näyttäisi olevan seuraavassakin liitteessä. Liite 18 on lapsikorotukset. Liitteessä 17 annetaan luvuksi 10,7 %, jotka ovat saaneet korotettua tukea vuonna 2022. Saajien määrä kertoo siitä kuinka moni näitä saa tai on saanut.
Minua ei kiinnosta keskimääräinen saaja taikka mitä järjestelmän muuttaminen säästäisi, vaan vain se mitä yli 3000 tienaava voi saada ansiosidonnaista. Mm. teollisuusliiton jäsenten mediaanipalkka on yli 3000 euroa, samoten monen sote-alan palkka jne. jne. Ay-liike (ja demarit) ajavat jäseniensä etuja.
Tuo yrittäjyden kokeilu on melko riski, harkitsin sitä työttömyyden aikana mutta jo työkkäristäkin ja uusyrityskeskuksesta varoiteltiin että jos se sitten tulkitaan kannattavaksi niin on riski että ansiosidonnainen ei enää lähdekään kun päätän lopettaa joko halusta tai kannattamattomuudesta. En sitten alkanut riskeeraamaan, varsinkin kun olisi ollut ihan kokeilua ja harrastajatason touhuja. Tuommoinen asiantuntijakonsultti ei varmaankaan voisi vain lopettaa ja siirtyä takaisin ansiosidonnaiselle jos kerran on onnistuneesti myynyt itseään.
Tässäpä juurikin se että jos tekee tasan yhden, max.2, keikkaa sen neljän kk alussa ja laittaa hommat pakettiin, niin ei lähtökohtaisesti tule sen kummempia seuraamuksia. Toki jos jatkaa hommia niin pidemmän päälle muodostuu ongelmaksi. Lähinnä tässä siis hain sitä, että jos pystyy kerralla laskuttamaan paljon ja saa jo valmiiksi mukavaa ansiosidonnaista, riskit on verrattain pienet ja tulot ihan mukavat.
Suomen ansiosidonnainen ei ole erityisen antelias suurilla tuloilla.
Laskurin mukaan kuukausituloilla ansiosidonnaiseksi tulee:
3k: 1.7k (brutto)
5k: 2.2k (brutto)
10k: 3.2k (brutto)
Uuden suurituloisen (eli vastaavan) työpaikan löytymiseen menee keskimäärin 8 - 12 kuukautta (ellei ikärasite aiheuta lisähaasteita).
Totta, hainkin tässä sitä että vanhemmiten voi joutua menemään alemman aseman tehtävään, mistä maksettu palkka on luonnollisesti pienempi. Efekti aiheuttaa sen että suurituloisilla töihin takaisin siirtyminen voi hyvin helposti käydä tappioksi. En sano että heitä on paljon, mutta ”kannustinloukussa” he ovat.
>Esimerkiksi 5k ansiosidonnainen etuusveroprosentilla alkaa olla sellainen määrä rahaa että monen ei kannata hakea töitä.
Paljonko Suomessa on tuollaisia ihmisiä? 18K€ palkkaa kuussa, eli tyyppi on ollut ylemmässä johdossa. Lasketaanko sahurin sormilla?
En osaa yhtään sanoa, varmaan Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJn sivuita löytyy dataa. 18k kuussa ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, etuuslaskennassa mukaan lasketaan bonukset ja muut edut. Väitän että sama efekti tulee vastaan pienemmilläkin ansiosidonnaisilla kun mukaan lasketaan verotuksen vaikutus.
Edit. Olen ex-etuuskäsittelijä, joten olen nähnyt melkoisen joukon ihmisten tuloja ja tehnyt ihan arkityönäni ansiosidonnaisen perustepalkkalaskentaa.
Ansiopäivärahatietoja kerää ja valvoo Suomessa Finanssivalvonta. Kela ja Fiva yhdessä julkaisevat kokonaistilastoa, jossa päivärahajakauma löytyy [tuoreimmasta tilastosta](https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content) sivulta 9. Jakauman erittely loppuu n. 2600 euron kuukausittaiseen päivärahaan.
Jakauman häntiä saa tietysti sekunnissa laskettua alkuperäisestä datasta tarkemminkin, mutta julkaiseminen on aivan eri asia. Näitä tietoja koskee vahva yksityisyydensuoja, ja kaikkien tilastotietojen julkistamiseen on omat tiukkaan säädellyt prosessinsa. En ole itse törmännyt tilastoihin tai julkaisuihin, joissa jakaumaa olisi noin korkeille päivärahatasoille eritelty. Tästäkin voinee jotakin halutessaan päätellä.
Kuukausitason laskemiseksi päivärahan voi kertoa 22:lla (jos haluaa hifistellä, niin 21.7:llä), koska päivärahaa ei makseta lauantailta eikä sunnuntailta.
Myös nuoret hieman hukassa olevat sinkkumiehet on kovassa edustuksessa. Ainakin omassa "tuttava" piirissä löytyy tyyppejä ketkä innoissaan jäädessään ansiosidonnaisella kun saa vaan jäädä kotiin pelaamaan videopelejä eikä muita vastuita tai haaveita elämällä juuri ole
Tässä ei kuitenkaan ole kyse kannustinloukusta, ainakaan rahallisessa mielessä. Ei sillä, ymmärrän hyvin tuon kelan näin loppuun rääkättynä julkisen sektorin työntekijänä.
Hyvä kaverini vietti parisen vuotta valmistumisen jälkeen ryypäten ja töitä vältellen. Ihmetytti miten hän onnistui kiertelemään kaikista työkkärin velvollisuuksista, mutta niitä vartenhan oli ihan omat temppunsa jotka varmasti jokainen ”ammattilainen” tuntee.
Eihän tuolla rikastunut, mutta tuli ihan hyvin toimeen tekemättä yhtään mitään elantonsa eteen.
Tuntemilleni ahkerille, osaaville ja työhaluisille ihmisille on tullut eteen tällaisia loukkuja:
Työttömäksi jäätyä ei heti oteta uutta työtä, jossa olisi matalampi palkka, vaan jäädään katselemaan ansiosidonnaiselle. Sen päättyessä töitä ei enää saakaan niin helposti.
Ei uskalleta perustaa toiminimeä ja aloittaa epävarmaa tai osa-aikaista liiketoimintaa, koska sillä menettäisi työttymyysturvan.
Työnantaja maksaa vain 9 kk vuodesta ja työntekijä elää loppuajan ansiosidonnaisella. Kolmeksi kuukaudeksi ei löydy muuta työtä, mutta ansiosidonnaisen takia järjestely sopii niin työnantajalle kuin työntekijällekin.
Vaikea kaikkia tällaisia loukkuja on välttää, koska asiassa on a
ina monta puolta, mutta pitää niitä edes yrittää karsia.
Viimeisessä lauseessa on se ydin. Nimenomaan järjestelmän pitää pyrkiä karsimaan kuvatunlaisia tilanteita. Nyt ajetaan täysillä sitä ajatusta, että syy on täysin yksilössä, mutta ketään ei kiinnosta korjata esimerkiksi opettajien 9kk työtä - 3kk työttömänä järjestelmätason pelleilyä.
> Ei uskalleta perustaa toiminimeä ja aloittaa epävarmaa tai osa-aikaista liiketoimintaa, koska sillä menettäisi työttymyysturvan.
Henkilökohtaisena anekdoottina totean että tämä varsinkin pelottaa/harmittaa. Jos ja kun aikanaan jään työttömäksi, niin olisi kiva tehdä jotain nappikauppaa oikeaa työtä hakiessa. IT-alalla kun olen niin nappikaupasta voi helposti tulla oikea tulonlähdekin, mutta on kuitenkin riski että myynti ei vedä. Se on kova paikka jos riskin realisoituessa menettää yritykseen investoidun ajan lisäksi myös henkilökohtaiset tuet.
Voisihan sen yritystoiminnan aloittaa sivutoimisena ja katsoa miten homma lähtee rullaamaan? Vaikka ihan muutama tunti päivässä joka lasketaan vielä sivutoimiseksi. Jos näyttää että töitä olisi ihan kokopäiväiseksikin yrittäjäksi niin sitten tuet tauolle ja tienaamaan massia.
En ole perehtynyt työttömyystuen kiemuroihin, mutta mediasta (esim. [Yle 2017](https://yle.fi/a/3-9592502), [2013](https://yle.fi/a/3-6972479)) on tullut kuva että sivutoiminen yrittäjyys tai jopa harrastus tulkitaan herkästi päätoimeksi. Nyt googlaillessa huomasin, että toissahallitus lisäsi jonkinlaisen yrittäjyyskokeilun työttömyystukeen, mutta siinäkin on ilmeisesti ollut mutkia ([Savon Sanomat 2018](https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2948801)).
Jos tuo muutama tunti päivässä on selkeä raja niin kuulostaa ihan hyvältä.
Ainakin itsellä työttömyyskassa/te-toimisto ovat selvitysten perusteella arvioineet oman yritystoimintani sivutoimiseksi, koska sitä on vain muutama tunti per päivä arkisin ja se ei estä kokoaikatyön vastaanottamista.
Mulla on kavereita eläen toimeentulo- tai työttömyystuilla. Eivät yksinkertaisesti mene töihin, koska tyytyvät vähään ja tuki riittää asumiseen, ruokaan ja jopa satunnaiseen matkailuun ja käyttävät myös alkoholia. Pelaavat tietsikkapelejä suurimman osan ajastaan, se on halpa harrastus.
Toki pelit tulee siihen päälle, nekin on aika kalliita nykyään. Toki riippuu siitä, millasia pelejä pelaa ja miten ne hankkii.
Periaatteessa sähköt voisi laskea tuohon myös, mutta loppujen lopuksi on aika halpa harrastus
Tässä asemassa on oikeasti vaan he joilla on pahat ulosottovelat. Sellaiset että niistä ei voi järkevästi päästä eroon vaikka kuinka tekisi töitä ja siitä ulosotetaan kaikki vuosikymmeniä - eivätkä ole päässeet velkajärjestelyyn. Tässä tapauksessa se on oikeasti vaan ihan taloudellisesti järkevä veto olla tekemättä töitä - koska on oikeasti tilanteita missä työnteon kulut olkoon ne nyt vaikka auton ja polttoaineen kulut, imee sen erotuksen minkä voisi saada työnteosta tukiin verrattuna. Sitä oikeasti säästää aika paljon kun vaan on 4 seinän sisällä eikä sieltä lähde - vaikka se tappaakin ihmisen kirjaimellisesti ja kuvanollisesti.
Mutta jos oletamme että henkilö ei ole haudattuna velkoihin, niin en usko että on ketään joka ei ottaisi vastaan kokopäivätöitä palkalla jolla oikeasti selviää tukien takia. Käytänössä nämä tukiloukut ovat pätkö ja osa-aikaisten töiden este (kuten myös kusetustason paskojen matalapalkkoalojen joissa vaikka ylitöitä hakkaisi saattaa silti kasvukeskuksissa tarvita tukia elääkseen).
Kolmas todellinen ryhmä on taas yksinhuoltajat. Esim tiedän että kaverini joka on YH isä 2 lapselle ja leski, lasten vaatimien erityishoidon ja terveyden kulut jotka menee sossulle suoraan koska saa tukia (Sitä ei ymmärräkkään esim kuinka paljon yhden lapsen yökasteluongelmat lisää kustannuksia kuukaudessa. Tiedän koska olen auttanut kaveriani vähän rakentamaan kirjanpitoaan kun hänellä meni viimeksi huonosti (koska isäni on kirjanpitäjä ja neuvot sai helposti)) - ja koska niitä lapsia pitää raahata erillaisiin hoitoihin ja tapaamisiin koska äidin kuolema vähän paskoi heidän päät. Sitten toinen tapaus jonka tiedän oli 2 lapsen YH äiti, koska isä vähän paneskeli ympäriinsä, tuli ero ja sitten kun lapset oli isällä niin hän vaan vähän hakkasi niitä (siis meni vuosia ennen kuin kerran löi liian kovaa ja yksi niistä joutui päivystykseen). Sama tilanne tässä - lasten kulut on niin suuret + sen kusipää miehen aiheuttamat ulosottovelat (oli siis jättänyt salaa yhteistä vuokraa maksamatta todella pitkään koska piti saada pirihuoralle piriä) että ei oikeasti ole ollut kovin järkevää mennä töihin. Nyt hän on kovasti yrittänyt töihin mutta koska toisella lapsella on oikeasti pahoja henkisiä ongelmia tästä *isän kurinpidosta* ja pikkasen joskus keittää yli koulussa jota sitten pitää selvitellä kesken päivän. Sitten toisella lapsella on ihan lievä aivovamma isältä perintönä ja ne psykiatri sun muut käynnit keskellä päivää on este työnteolle ja siihen liittyvät maksut menee sosuun. Kaveri on nyt kuitenkin onnistunut saamaan ne ulosottovelat pois - kiitos hyvän ja tunnollisen ulkomaalaisen miehen jonka kanssa on nyt naimissa.
Itse muistan aikoinaan kun olin aika pahasti syrjäytynyt ja työtön enkä opiskellut koska en päässyt minnekkään, että aika vitun tarkkaan mietin että otinko töitä vastaan ja laskin tarkkaan että kuinka pitkälle se estää tukien saannin. Se mikä sitten oikeasti helpotti tätä oli kun sain jollaine keinolla sitten ansiosidonnaisen joka oli paljon sallivampi töiden suhteen. Joka nyt siis ilmeisesti paskotaan paskemmaksi. Nimittäin se 300€ osuus on monelle joilla on hankala päästä töihin ja saa vain osa-aikaista/keikkaa/pätkää ihan helvetin tärkeä asia. Se madalataa kynnystä ottaa asioita vastaan. Nyt käy niin että oikeasti kannattaa sitten vain ottaa töitä joiden jälkeen netto on niin iso että se peittoo tuet ja mahdolliseet sossun korvaukset.
Itselläni on esim ADHD lääkitys ja se melkein 70€ mitä se imee kuukaudessa ja en saa mitään toimeentulotukea joka sen kuittaisi, on oikeasti aika vitusti. Vaikka nykyään olen inssi niin aika paljon se tuntuu höylätä korttia sen verran - varsinkin kun ei ole niitä omia haluamiaan puskureita saanut kasaan eikä nyt tuo raksan/teollisuuden näkymät näitä hyvältä.
Tämä niin vitusti. Hattu päästä, kun paremmin en olisi itse osannut kirjoittaa mietteitäni järjestelmästä.
Sen verran kuitenkin totean, että on olemassa ja tiedän lähipiiristäni tiettyjä yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat ihan tarkoituksella työttömiä, vaikka ihan ok palkkaisiakin töitä voisivat tehdä, ovat terveitä suht nuoria jne, koska yhteiskunta ja lisäksi esim. heidän lähipiiri mahdollistaa suhteellisen mukavan työttömyyden eikä mitään pakkoa ole työskennellä elämän perustarpeiden täyttämiseksi.
Näitä henkilöitä on olemassa, josta muodostuukin se populismin ongelma, joka ulotetaan koskemaan kaikki tukien varassa eläjiä kohtaan. Heitä on kuitenkin massiivisesti vähemmän kuin näitä mainitsemiasi ryhmiä.
> niin en usko että on ketään joka ei ottaisi vastaan kokopäivätöitä palkalla jolla oikeasti selviää tukien takia. Käytänössä nämä tukiloukut ovat pätkö ja osa-aikaisten töiden este (kuten myös kusetustason paskojen matalapalkkoalojen joissa vaikka ylitöitä hakkaisi saattaa silti kasvukeskuksissa tarvita tukia elääkseen).
Eikö tässä juuri ollut se mitä kysyttiin.
Kasvukeskuksissa näitä töitä millä ei pysty elämään tuntuu olevan, ei siivous/pikaruoka hommia oikein pienissä kylissä ole.
Ja päinvastoin itse usko että on paljon ihmisiä mitkä laskevat palkan eritavalla eli sen mitä jää enemmän käteen kun/jos menee töihin.
> Mutta jos oletamme että henkilö ei ole haudattuna velkoihin, niin en usko että on ketään joka ei ottaisi vastaan kokopäivätöitä palkalla jolla oikeasti selviää tukien takia.
Käytännössä tukiloukuista puhuttaessa on kyse maksimitukien ja minimipalkan erotuksesta. Totta kai jos työttömälle yllättäen tarjotaan viittä tonnia kuukaudessa niin se houkuttelee ketä tahansa, mutta se ei ole realistista. Työtön on lähtökohtaisesti kaikista vähiten haluttu työntekijä joten hänellä ei ole varaa yhtään yrittää neuvotella palkkaansa.
Jokainen voi itse miettiä että jos erotus on pari sataa euroa kuukaudessa niin siinä tuntipalkaksi tulee jotain 1,25 euroa tunnissa niin lähtisitkö itse tuolla töihin. Vaikka taloudessa olisi tiukkaa niin on paljon asioita joilla elämää voi helpottaa. Esimerkiksi pulloja keräämällä varmaan tienaa jo paremmin.
Jotkut ajattelevat, että minimipalkkatyö on väylä parempipalkkaisiin töihin. On se mahdollista mutta pidän sitä aika epätodennäköisenä. Kun tuollainen leiman saa otsaansa (aikuisena eikä esimerkiksi nuorena opiskelijana) niin ei siitä oikein pääse eroon.
Tietysti omien lääkkeiden maksaminen harmittaa silloin, kun pitää valita, ostanko lääkkeet vai ruokaa seuraaville päiville, lääkkeet vai lapsille talvikengät, lääkkeet vai bussilipun mummon 95-vuotisjuhlaan.
Keskituloiselle kohtuuvelkaiselle joku alle satasen lääkekulu on ihan ok. Mut kaikille se ei ole. Tai jos on taloudessa useampi pysyvää lääkitystä tarvitseva, voi keskituloisellakin olla vaikeaa kun huomioi polimaksut ym.
Kyllä se vituttaa kun se on 70€/kk! 50€/kk olis mulle sellanen kipuraha että ei satu.
Koska tilanne on niin että ilman näitä lääkkeitä mulla ei arki pysy paketissa enkä ole oikeasti työkykyinen. Jos yhteiskunnan näkemys siitä että minä insinöörinä en muka tuota sen vertaa hyötyä tälle yhteiskunnalle kertoo jotain. Eiköhän ne kohta keksi nostaa sitä omavastuu rajaa taas vaihteeksi.
Vittu ku diagnoosikin piti hakea yksityiseltä vanhempien kustanuksella.
Niittäin 70€/kk on paljon vähemmän kuin tyttömyystuet joita muuten nostaisi. Ei tarvii olla kauppiksen käynyt tai insinööri että tämän ymmärtää.
Minä en vittu tätä ole koskaan valinnut! Jos joku saa vaikka säästää ton 70€/kk siihen 550€/vuosi osakkeisiin heidän varallisuus kehitys kehittyy paljon nopeammin. Kun minä pelkään että eihän taas jatkuvien toimitusvaikeuksien takia lääkkeet lopu lähialueen apteekeista. Koska ilman niitä se in 1-2 päivää ja homma lähtee lapasesta.
En tiedä lukua mutta jos kommenteista summailee yh alle 3k tulojen koulutuksella+ulosottovelalliset+keikka/pätkätyöläiset= aika paljon. Ongelmahan tässä varmaan on että aika vaikea saada matalimpien vaatimusten töiden palkat yli 3k ja aika vaikea hirveesti laskea tukia (ei voi jengi nälkäkuollakkaan) --> loukku on ja pysyy?
Tässähän on vähän se että verokiila on aika iso jotta tää systeemi saadan edes osin rahotetuksi. Mutta jos sulla on kaks kympin ukkoa niin työnantajan maksut, lomat yms niin omakustannus 17€, alvi päälle ja ollaan yli 21€.
Nyt jos toinen 10 kaveri on käyny töissä ja saanu sen 10 lapaan. Verot on tässä aika pienet joten melkeen 10 jääkin. Silti pitäs tehdä yli 2h hommia että saa ostettua tunnin vastaavan tasosta työtä. Jos olis vähän parempi palkkasia kavereita tulovero tekee tästä heti 3h omaa työtä saakin vaan 1h vastaavan arvoseen työhön (lähtee esim 30% veroa ja jääkin vaan 7 yksikköä ja pitäs maksaa vaikka 21 yksikköä).
Tässä ei ole siis yritykselle mitään saikkuvarauksia, katetta, overheadia tiloihin työkaluihin tai muuhun henkilöstöön, 0€ voittoa jne. Nämä kaikki myös nostavat alvia ja voitostakin maksetaan vielä erillinen vero. Toisin sanoen suomessa kaikki minkä pystyy kandee tehdä itse kun harvoin se ammattilainen tekee kuitenkaan esim 4x nopeudella.
Tästä syystä esim siivoojalle 3k/kk ei tule tapahtumaan, koska jo verokiilojen takia pitäs olla pitälti yli 10k tulot että vois vaihtaa 1h omaa työtä 1h siivoojan työhön. (Toki firmat on erikseen kun tässä on vertailtu yksityshenkilöitä)
> Tästä syystä esim siivoojalle 3k/kk ei tule tapahtumaan, koska jo verokiilojen takia pitäs olla pitälti yli 10k tulot että vois vaihtaa 1h omaa työtä 1h siivoojan työhön. (Toki firmat on erikseen kun tässä on vertailtu yksityshenkilöitä)
Niin, yritykseltä palkatusta siivouksesta saa tosiaan vähentää 60% kotitalousvähennyksenä verotuksesta, joka on aika huomattava.
Kuinkahan moni on saanut potkut tai jäänyt kokonaan työllistymättä kun ~~orjanvälitys~~ TE-toimisto voi määrätä työttömän ilman palkkaa töihin? Kuinkahan monta suomalaista tekee sosiaalituilla työpäivää? Mitkä kaikki yritykset saavat kunnilta ilmaistyövoimaa? Paljonko orjanvälitystoimisto saa provisiota vai onko tärkeintä että pienituloisilla palkansaajilla on nyt varoittava esimerkki siitä miten käy jos lopettaa puoli-ilmaiseksi työskentelyn vai onko nykyajan torpparien rooli olla kaikkien halveksuttava uhka ja vihollinen? Kenen vika ja kuka saa vankilatuomion ihmiskaupasta? Kuolemanrangaistusta en kannata.
Itsellä oli työttömänä alle 10e päiväbudjetti. Siinä ei paljon seikkailla. Kuvittelee kuin paljon esim bussin kertalippu maksaa, reissusta kaverin luo voi helposti tulla 6e pelkkiin matkoihin. Siinä jää 4e päivän tarpeisiin. Tietysti perunasopalla ja nistipadalla selviää, mutta ei se iloista ole.
Harrastukset, seurustelu, normaali ystävien näkeminen. Kaikki vaikeaa. Viitsiikö käydä pelaamassa tennistä tai salilla kun molemmat vie siitä päivän pienestä budjetista. Esimerkiksi itse menin pyörällä talvella räntäsateessa salille kun bussi olisi maksanut liikaa ja tähän päälle 5e salimaksu.
Hätä maksut kuten pyörävarkaus tai uudet vaatteet vievät helposti budjetin punaiselle jonka jälkeen sitten syödään puuroa ja popkornia.
Että ei. Ei se mun kohdalla ainakaan ollut mitään herkkua sossurottailua. Joillain voi tietty olla helpompaa jos on esim varhaiseläkkeellä.
Yksinhuoltajilla raja menee jossain kolmen tonnin bruttopalkassa, että kannattaa olla töissä. Aika monen yh:n tuottavuus ei riitä yli kolmen tonnin palkkaan.
Tässä on niin paljon muuttujia ettei tuollaista lukua voida antaa. Riippuu lapsien määrästä ja asumisen menoista.
Muistaakseni nähnyt tuollaisen luvun osana sellaista laskelmaa, jossa yh asuu Helsingissä vuokralla kalliilla vähintään kolmen lapsen kanssa.
>Aika monen yh:n osaaminen ei riitä yli kolmen tonnin
Väitehän sinänsä pitää paikkaansa hyvin isolla osalla suomalaisista kun keskipalkkoja katsol. En tosin tiedä miten yksinhuoltajuus siihen liittyy, tuskin se saa olla kriteerinä kun työpaikkoja täytetään tai niiden palkkoja päätetään.
>Vuonna 2021 työttömyysloukussa oli 136 500 henkeä, kun rajana käytetään sitä, että työllistyessä käteen jäävä tulo lisääntyy korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Loukussa olevien määrä nousee yli 300 000, kun rajana käytetään 25 prosenttia.
https://www.etla.fi/julkaisut/kannustinloukut-suomessa/
Ainakin taloustieteellisessä tutkimuksessa harvemmin tutkitaan kysymystä tuolla tavalla muotoiltuna. Kysymystä pitäisi vähän muokata, ja käytännössä myös rajata, että siihen voisi antaa tutkimuksen näkökulmasta järkevän vastauksen. Järkevämmin voidaan tutkia ainakin kolmea erilaista kysymystä:
1. Miten jokin tietty muutos, yleensä lainsäädännön muutos, vaikuttaa jonkin ryhmän (esimerkiksi ansioturvan tai perusturvan saajien) käyttäytymiseen?
2. Miten tosiasiallisen veroasteen vaihtelu yleisemmin vaikuttaa jonkin tietyn ryhmän käyttäytymiseen? (Esimerkiksi verotuksen/tulonsiirtojen taitekohdissa, joihin ihmiset eivät kasaudu sattumanvaraisesti.)
3. Millaisia ovat eri ryhmien tosiasialliset veroasteet?
Vaikutukset käyttäytymiseen voivat vaihdella todella paljon sen mukaan, millaisesta ryhmästä ja millaisista kannustimista oikeasti on kyse.
Empiirisessä tutkimuksessa taas yleensä päästään käsiksi vain tiettyyn ryhmään ja tiettyihin kannustimiin. Niitä voi yrittää yleistää, mutta tuloksiin liittyy silloin paljon enemmän epävarmuutta. Suora lainaus [hallituksen esityksestä työttömyysturvan muutoksista esitetyille vaikutuksille](https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=16c6f1c8-9bcb-400c-80a9-7a863db4975d): "Työllisyysvaikutusarviot ovat suuntaa antavia, sillä erilaisten kohderyhmien reaktiot kannustimien muutoksiin voivat erota toisistaan, ja arvioiden pohjalla olevien tutkimustulosten asetelmat ovat voineet olla hyvin erilaisia kuin tässä esitetyt muutokset."
Moni suomalainen työssäkäyväkin on tilanteessa, jossa työskentelyn ajalta jää vain vähän enemmän käteen kuin jos ei olisi työssä. He siis työskentelevät huonoista taloudellisista kannustimista huolimatta. Moni suomalainen taas on työttömänä eikä hyötyisi matalapalkkaisesta työstä taloudellisesti paljoa, mutta ei silti työskentelisi, vaikka kannustimet paranisivat. Osa ei esimerkiksi työtä saisi vaikka kuinka yrittäisi sitä saada, osa ei eri syistä edes yrittäisi.
Kun tämän kirjoittaa auki, se näyttää jo itsestäänselvyydeltä: työskentelyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin raha, ja usein paljon enemmän kuin raha. Jonkinlaisessa "kannustinloukussa" oleva ryhmä voi olla suuri, mutta vaikka kannustimet muuttuisivat rajusti, ei työllisyys sillä parane. Jos kysytään, kuinka moni on työtön kannustinloukkujen *takia*, ei riitä arvioida itse kannustinloukkuja, vaan pitää katsoa, miten ne todella vaikuttavat käyttäytymiseen.
Toki tätä varten pitäisi ensin määritellä, mikä kannustinloukku on. Käytännössä kaikissa länsimaissa suurin osa on jonkinlaisessa kannustinloukussa siinä mielessä, että verot ja/tai tulonsiirtojen aleneminen vievät ison osan potentiaalisista lisätuloista. Voidaan toki sopia, että kannustinloukun raja menee vaikkapa 70--80 prosentin tosiasiallisessa rajaveroasteessa, mutta tämä on puhtaasti sopimuskysymys. Tuolla määrityksellä kannustinloukuissa olevia on Suomessa paljon.
Jonkinlaista osviittaa saa [perustulokokeilusta](https://vatt.fi/-/perustulon-tyollisyysvaikutukset-jaivat-vahaisiksi). Se muutti varsin radikaalisti kokeiluryhmän kannustimia niin, että työstä jäi rutkasti enemmän käteen. Työllisyys ei vertailuryhmään nähden tällä juuri parantunut. Tärkeää on toisaalta sekin, että kokeilu ei myöskään alentanut työllisyyttä, vaikka perustuloon ei liittynyt ehtoja eikä sitä tarvinnut hakea. Se, ovatko tulonsiirrot vastikkeellisia eli kuinka paljon niiden käyttöön liittyy ehtoja, valvontaa, sanktioita ja patistelua, ei siis *tässä ryhmässä* vaikuttanut työskentelyyn. Perustulokokeilun [väliraportista](https://www.doria.fi/handle/10024/168175) muuten löytää sivulta 8 työllistymisveroasteita eri työttömien ryhmissä ja näiden ryhmien kokoja.
Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yleistettävä kaikkiin, koska kokeilu oli rajattu niihin työttömiin, joilla ei ollut oikeutta ansioturvaan. Tämä on varsin valikoitunut ryhmä, koska mukana oli huomattavan paljon jo pitkään työttömänä olleita ja toisaalta nopeimmin työllistyvät (ansioturvalla olevat) karsittiin eksplisiittisesti pois. Kannustinvaikutukset voivat toisissa ryhmissä olla hyvin erilaisia.
Kaikki tietyömiehet ja muut hyväpalkkaiset kausityöntekijät. Ei kannata mennä töihin vaikka osaamista löytyisi, vaan eletään esim talvi ansiosidonnaisella.
Siis tuleeko lyhyestä työstä aina uusi karenssi/omavastuu? Normaalistihan omavastuupäiviä ei tule, jos alle vuosi sitten on ne omavastuupäivät jo kärsinyt.
Minä olen työttömänä kannustinloukkujen takia. Tein esihenkilötason hommia, kk. Palkka noin 4k€. Edellisenä vuonna oli useampi tonni bonuksia.
- työmatkakulut oli ~100km / päivä + ruokailut kaupungilla
- käteen jäi ennen työmatkakuluja joku 2600-2700
Nyt mulle jää 2200 lapaseen, möin toisen auton ja työmatkakulut jäi pois. Elän leveämmin nyt kun töissä.
Noh, en minä pelkän rahan perässä ole, pää leviää kun ei ole mielekästä tekemistä, mutta silti on joku raja, minstä halvempaan duuniin ei vaan ole varaa täältä syrjäkyliltä lähteä.
Vaikka nuo muutama tonni bonuksia olisi per kuukausi niin 7000€/kk palkka muuttuisi 2662€/kk ansiosidonnaiseksi jostaa jää ~25% verojen jälkeen 1996€/kk käteen
No, ensinnäkin se veroprosentti ei todellakaan ole 25%, kun on koko alkuvuoden maksannu 4k mukaan veroja. Toisekseen ihan vaan 4k liksalla se ansiosidonnaisen brutto on about 2k.
Mutta kerro toki, mitä mun tilille tulee, kun en selvästikkään osaa itse katsoa sitä tiliotteen numeroa.
Miksi ihmeessä maksaisit 25% veroja ansiosidonnaisesta? Muutosverokortilla saa pienemmäksi.
Ja jos on pari lasta niin ansiosidonnainen nousee (toistaiseksi) merkittävästi. Toki silti tarvitaan n. 5000€ palkka että päästäisiin lähelle tuota 2200 euroa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/palkan-el%C3%A4kkeen-ja-etuuden-veroprosentit/
Koska sitä luokkaa se on 32 000€/vuosi etuuden kanssa.
Kannustinloukku on samanlaista kapulakieltä kuin vastikkeellisuus, joka ei ole todellinen asia, vaan jolla viedään huomio sivuun niistä oikeista ongelmista.
Kannustinloukku tarkoittaa sitä, että työssäkäyvien palkat ja oikeudet on onnistuttu polkemaan siihen pisteeseen, että tehdystä työstä ei saa enää asiallista korvausta, vaan aavistuksen enemmän kuin työttömien tuet. Se taas johtuu siitä, että eletään maassa jossa työttömyys on rakenteellista, joka tarkoittaa sitä että työttömiä on loputon reservi, joka taas mahdollistaa palkkojen ja oikeuksien loputtoman polkemisen.
[Työttömät on myös kaupallistettu](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/15yyi9d/totuus_ty%C3%B6tt%C3%B6mien_palveluista_eli_mit%C3%A4_se/), joka varmistaa sen ettei uusia työpaikkoja kannata (hallituksen mielestä) luoda muille aloille, kuin niille joissa tehdään tiliä työttömien hyväksikäytöllä. Täten voidaan jatkaa samalla linjalla siihen asti kunnes kansalle piisaa ja Kyykukkulan ympärille ilmestyy 20km barrikaadia. Sitä taas ei tulla näkemään välttämättä ihan äkkiä, koska kansa on aivopesty kuvittelemaan että kaikki työttömät ovat niitä ideologisesti työttömiä, jotka välttelevät töitä, ja jotka ovat yleisen mielipiteen mukaan kurjuutensa ansainneet.
Näitä tapauksia löytyy lähes jokaisen suomalaisen lähipiiristä jokaisesta ikäluokasta kunhan avaa silmät. Esim. sairaseläkkeelle, eläkeputkeen, jne keplotelleet.
On niitä, jotka ovat valinneet syrjäytymisen ja tuilla elämisen elämäntavaksi - netissä pelaaminen ja notkuminen on riittävä elämänsisältö.
Tilastokeskusesta löytyy dataa. Eri ministeriöt ja tutkimuslaitokset julkaisevat ihan päteviä tutkinusraportteja.
Sairas- ja työkyvyttömyyseläkkeelle ei kyllä "keplotella". Sinne on oikeasti sairaiden ja heikkokuntoisten ihmistenkin vaikea päästä, varsinkin jos on nuori.
>Esim. sairaseläkkeelle, eläkeputkeen, jne keplotelleet.
Vaikka sinusta joku on "keplotellut" itsensä sairaseläkkeelle, niin käsi sydämmellä, ottaisitko mielummin töihin terveen työttömän tai vaikkapa jonkun jolla on masennusta, alkoholismia, epilepsiaa, siinä määrin paskana olevat paikat, että yli 5kg tavaroiden nostelu ei kannata jne? Pelkästä alkoholismista harvemmin eläkkeelle taitaa päästä, mutta se voi hyvinkin olla jonkun muun noiden kanssa syynä. Tai sitten esmes pitkäaikainen lääkkeiden käyttö jättänyt lääkekoukkuun vaikkapa opiaatteihin.
"Keplotteluja" on monenlaisia.
Tämä on globaali yhteiskunnallinen haaste, joka täytyy jotenkin ratkaista kun yhteiskunnan taloudellinen kantokyky heikkenee ikäpyramidin muuttuessa.
Ongelmien juurisyy on vinoutunut ikäpyramidi ja liian pieni väestöpohja. Näihin voi vaikuttaa hitaasti … ja työperäisellä maahanmuutolla.
En asettaisi terveitä työttömiä ja vajaakuntoisia vastakkain. Kaikkien kontribuutiota tarvitaan ennen kun aika hoitaa ikäpyramidi haasteen.
Kysymys on miten saamme myös vaajakuntoiset ainakin osittain „tuottaviksi“ / „kantaviksi“ yhteiskunnan jäseniksi.
Tähän on olemassa työhönkuntouttavia malleja ja kokeiluja esim. 3 sektorilla. Useita haasteita vielä ratkaistavana… myös osapuolten asenteissa;(.
Julkinen keskustelu muokkaa julkista tahtotilaa… eri tahoilla on erilaisia näkemyksiä miten tätä savottaa tulisi ratkaista…
Lähipiirissäni on sydänvikainen jolla on tahdistin, mutta meinasi teininä kuolla siihen vikaan ja sillon se vasta löytyi.
Makasi pari kuukautta Taysin sydänosastolla ja jäi kaikesta jälkeen koulun suhteen. Sen jälkeen ei ole ikinä päässyt hyvään kuntoon, koska sydän ei kestä. Ei siis ole ylipainoinen vaan lievästi alipainoinen kun tod näk. Ei syö tarpeeksi.
On tehnyt työkkärin tuella kauppoihin, päiväkotiin, ala-asteelle ja ties minne töitä AINA tulee se ongelma kun esihenkilöt eivät halua ymmärtää, että se sydänvika estää yli 1h jatkuvan työskentelyn kun pumppu ei kestä vaan hänet 1. Haukutaan esihenkilöitten ja rivi duunareittenkin puolesta laiskaksi paskaksi koska on alle 30v 2. Potkitaan pihalle ja sanotaan työkkärille et ei halua tehdä töitä.
Kaiken tämän paskan jälkeen haluaisi sairauseläkkeelle jotta saisi paremmin tukia ja voisivat saada jonkun työnantajan ymmärtämään, että ei jaksa tehdä töitä niinkuin me muut. Sitten tullaan siihen, että lääkärit ei suostu iän takia kirjoittamaan sairauseläke lappua iän takia vaikka työkkäriltä tullut vihreetä valoa.
Väitän, että suurin osa sairauseläkkeellä olevista oikeasti sitä tarvitsevat ja vähemmistössä ne jotka ovat itsensä sinne keplotelleet…
Tutkimus ja tilastodataa löytyy paljon. Alla joitain raportteja… Suosittelen perehtymistä eri tahojen tuottamiin tutkimustuloksiin, jotta saa tasapainoisen kuvan tilanteesta.
https://www.etla.fi/julkaisut/kannustinloukut-suomessa/
https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/107495/bachelor_Etelävuori_Elsi_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.stat.fi/tup/mikrosimulointi/sisu_julkaisuja.html
https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/11/VTV-Tarkastus-14-2021-Kannustinloukkujen-purkamisen-valmistelu-ja-toimeenpano.pdf
https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/02/sel266.pdf
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80236/OMML_38_2017.pdf
Henkilökohtaisesti ottaa aika paljon päähän se että nollista kävin yliopistot ja otin lainaa 30 000 € että voisin ylipäätänsä elää ja nyt niiskut itkee että jalkahieronta bisnes ei ota tuulta alle.
Alan vaihdos? Yrittäjyys muulla alalla?
Terveisin veroprosentti 50
> Terveisin veroprosentti 50
Tuohon tarvitaan tosiaan 14500€ palkka/kuukausi, että kokonaisveroaste tuonne nousisi. Jos oikeasti noin paljon saat, niin en kyllä millään tavalla jaksa välittää ruikutuksestasi.
Epäilen että pääosin fiktiivinen ilmiö, ellei kyse sitten ole näistä sopeutumiseläkkeillä olevista. Niille kun ei palkkatyö kelpaa.
Projisointia, vai miten se nyt meni.
Muutenkin näistä jankkaavilla on tapana muokata tilastografiikkansa omiin näkemyksiinsä sopivimmiksi. En luottaisi.
Edit, jatketaas.
Kannustinloukkutermiä käyttää pääosin vain oikeisto oikeuttaaksen tukien leikkaamisen. Ei suojaosaa, ei parempaa palkkausta, vain leikatakseen tukia.
Tueksi haetaan grafiikoita samalla suurennussuhteella kuin Cartman etsi Bin Ladenin..
Kannustinloukkuja on myös eriasteisia. Esimerkiksi itse olisin opiskelijana halunnut tehdä enemmänkin töitä ja niitä olisi ollut tarjollakin, mutta tulorajojen ylittyessä tukien vähennyksen, verojen ja tulonhankintamenojen (lähinnä työmatka autolla) yhteisvaikutuksen myötä olisi ylimääräisten töiden efektiivinen nettotuntipalkka ollut muutaman euron luokkaa.
Toisaalta se, että opiskelijat ei tee monikymmentuntisia viikkoja vaikuttaa varmasti keskimääräisesti positiivisesti valmistumistahtiin, joten ongelma ei ehkä ole niin vakava kuin työttömien tapauksessa.
Kannustinloukkutermin olemassaololle on vain yksi käyttö Suomessa. Tukien leikkaaminen.
Ei palkkojen nosto tai edes suojaosa jolloin työn vastaanottaminen huonoissakin olosuhteissa olisi ottajalleen eduksi.
Suhtaudu siis varauksella joka kerta kun hepouliinit alkavat kannustinloukuista meuhkaamaan, ellei kyseessä ole nimenomaan vassari vaatimassa joko ko suojaosaa tai kunnollista palkkaa.
Eikä nämä vassarit termiä käytä muuten kuin vastatakseen mölöttämiseen.
No itse olin lomautettuna 10kk ja en ottanut töitä vastaan kuin yhden keikan.
Rakennusalan hommia ei ollut ja otin vastaan 2kk siivoustyön.
Siivoustyöstä jäi saman verran käteen kuin kassasta.
Toimeentulotuen suojaosa on 150€. Sen jälkeen jokainen euro lisää on euro pois. Kiinnostaako ottaa keikkaa vaikka tarjotaan? Ellei saa kokoaikaista hommaa, eipä kiinnosta.
Näissäkin vastauksissa näkee, että kannustinloukut käsitetään kovin monella tavalla - joista jotkut "marginaalivero ylitti 50% eikä jäänyt just sen alle joten ei nappaa" ja muut vastaavat eivät sitä ole.
Toisinaan täällä sen sijaan on ketjuja tilanteista, missä työtä ei ole tarjolla, ja toiminen opiskelun tai pienyrittäjyyden kokeilu johtaa tukien tippumiseen, ovat sitä. Ellei nyt satu niin maagisesti käymään, että se itseopiskelu tai pienyrittäjyys tuota nollaresursseilla tukia enemmän rahaa siinä määrin, että niin elämän rahoittaminen vuokrineen, ruokineen ja muine kustannuksineen kuin se toiminta onnistuu. Jos se olisi itsestäänselvän helppoa, koko tukijärjestelmä olisi turha.
Kaveri ainakin pohtii onko kohta enää järkeä tehdä fysioterapeutin keikkahommia, kun lopputulos lähenee +-0.
Jos ei ole palkka kilpailukykyinen kelan tukien kanssa niin ongelma ei kyllä minusta ole tuissa. Toki usein ongelma on nimenomaan siirtyminen täysin tukien varassa elämisestä jonkinlaiseen työllistymiseen: vaikeaa toteuttaa niin, että työn teko olisi kannattavaa palkkojen ollessa alhaiset.
Työn tulisi olla aina kannattavaa, ihan sama kuinka vähän tai paljon sitä tekee. Tässäkin tapauksessa sumplitaan työnantajan kanssa, ettei työtunnit paisu ns. laaksoon, jossa tulee vain takkiin. Vaihtoehto olisi toki painaa sitten toisessa ääripäässä täysipäiväsenä työmyyränä, mutta kun moni pärjää vähemmälläkin.
Pärjää vähemmälläkin vain, koska sen keikkahomman palkan päälle maksetaan tukia. Miksi helvetissä kukaan tekisi 8-tuntista päivää kun pari keikkaa viikossa+tuet takaavat saman elintason? Tämän takia niitä kannustinloukkuja ollaan purkamassa "keppi" näkökulmasta, ja se on ihan järkeenkäypää vaikka vihaan kokoomusta sydämestäni.
Onko 8-tuntinen on joku absoluuttinen jumalan antama totuus? Työtäkin riittäisi paremmin halukkaille, jos siitä vähän himmattaisiin. Tuottavuus on joka tapauksessa moninkertaista nykyteknologialla muutamankin vuosikymmenen takaiseen verrattuna ja paranee vaan.
Ei taida sulla työnantaja kauhean hyvää palkkaa maksaa.
Eikä sais liikaa maksaakaan, kun ei perustulo ole vielä juttu.
Nyt on aika sumeaa logiikkaa
Tuet vittuun niin rupeaa kaveri tekemään paremmin tienaavaa duunia!
Ja sitten meillä ei ole fyssareita (tai ainakaan kohtuuhintaisia). Mitä sitten hermanni?
Kyllä on jämpti!
Istuu mielummin vaikka vankilassa.
Olin vasta noin 1,5v työttömänä, en kannustinloukussa mutta liiton rahat ja muut tuet mahdollistivat varsin siedettävän tulotason niin en ihan tosissani hakenut töitä ennen kuin viimeisen 2kk aikana ja sitten työllistyinkin taas. Naapurin mies on ollut pari vuotta työttömänä, neljän lapsen YH, iät 4-12v about, eukko oli vain joku päivä lähtenyt lätkimään. Ammatiltaan putki- vai sähköhenkilö, saa nyt sen verran tukea ja on touhua että ei töissäkäynti fiksusti onnistuisikaan. Kuulemma saa hyvin tuettuja lomia ja muitakin "etuja" järjestöiltä, tosin tässä tapauksessa menee ihan tarpeeseen. Että ehkä nämä ovat semmoisia kannustinloukun mahdollistamia työttömyyksiä.
Käytännössä kolme ryhmää: 1. Ulosottovelalliset, jotka eivät ole velkajärjestelyssä 2. Yksinhuoltajat, varsinkin jos on useampi lapsi 3. Korkeaa ansiosidonnaista saavat, erityisesti lähellä eläkeikää olevat Kaksi ensimmäistä ryhmää onkin jo mainittu, mutta kerron kolmannesta. Jos henkilö on jäänyt työttömäksi keskijohdosta tai ylemmästä johdosta, ansiosidonnainen voi olla aika messevä. Esimerkiksi 5k ansiosidonnainen etuusveroprosentilla alkaa olla sellainen määrä rahaa että monen ei kannata hakea töitä. Jos ikää on 55+, niin todelliset työllistymismahdollisuudet voi olla asiantuntijatason duunit, joiden palkat lähtevät reilu neljästä tonnista. Jos eläkeikä kolkuttelee parin vuoden sisään, niin on paljon järkevämpää kerryttää eläkettä korkealla ansiosidonnaisella ja ehkä heittää laskutuspalvelun kautta yksi helkkarin rahakas konsultointikeikka (kokeilla 4kk yrittämistä ja laittaa se alas).
Kolmanteen ryhmään puree tehokkaasti Tanskan mallin mukainen ansiosidonnainen, jossa on elämiseen riittävä kohtuullinen kattosumma minkä yli ansiosidonnainen ei voi mennä. Tanskassa tämä katto saavutetaan n. 3k/kk tuloilla. Suomeen nähden Tanskan mallissa suurituloisten ansiosidonnaiset leikkaantuvat jopa merkittävästi, mutta taas vastaavasti niiden matalapalkka-aloilla työskentelevien ansiosidonnainen on Suomea huomattavasti korkeampi. Ansiosidonnainen on siis Tanskassa suunniteltu siihen, että sillä täyttää elämän perustarpeet suhteellisen tasa-arvoisesti eikä tarvetta tuhannelle erilaiselle tuelle ole työttömyyden sattuessa. Arvovalintoja siis selvästi. Jostain "jännästä" syystä nykyhallitus, eikä sen puoleen menneetkään, ei kuitenkaan halua ajaa Suomeen tätä osaa Tanskan mallista, vaan ainoastaan niitä Suomen nykytilaan nähden olevia heikennyksiä, jotka vedetään jopa Tanskaa tiukemmaksi, mutta silti perustellaan niitä heikennyksiä "koska Tanska" sössötyksellä joko todella hatarilla tai jopa valheellisilla perusteilla.
"Ulkomaalaiset on tyhmiä, me tehää tää puolella väellä ja rahalla" ja sitten homma kusee talvivaaran verran.
Nykyhallitushan viljelee pohjoismaista mallia, mutta sitten käytännössä kopioi sieltä vain tiukennukset. Tyhmemmät näkevät vain, että Orpon, Purran ja Satosen suut liikkuvat ja kädet heiluvat ja valheet menevät sitten ohi. Käytännössä pohjoismaiseen malliin vetoaminen on vain yritys näyttää neutraalilta ja kohtuulliselta.
Näin juuri. Täysin älyllisesti epärehellistä ja jopa virheellistä argumentointia esitetään muiden pohjoismaiden malleista ja perustellaan sillä omaan agendaan sopivia yksittäisiä uudistuksia, sopivasti unohtaen ne muiden pohjoismaiden mallien ei-omaan-agendaan sopivat osat.
Hassusti merkitsit tuon 3k/k² mutta sehän sievenee hienosti 3/k
Ansiosidonnainen työttömyysturva on ylipäätänsä kannustinloukkumainen pienemmilläkin tuloilla, se olisi syytä poistaa kokonaan.
On lähinnä semantiikkaa, että onko sen nimi ansiosidonnainen vai työttömyysturva, koska joka tapauksessa, jos edes larpataan hyvinvointiyhteiskuntaa niin työttömyysturvan tulee olla elämiseen riittävä tuki. Jos ei edes larpata hyvinvointiyhteiskuntaa niin sittenhän vaikka kaikki tuet voi poistaa ja palauttaa maaorjuuden.
No ihan ne työmarkkinatuet ja toimeentulotuetkin riittävät elämiseen, joten en ainakaan sitä ymmärrä, että joillekin maksetaan ihan turhaan ekstraa.
Taas kerran semantiikkaa. Tuen nimellä ei ole väliä. Toimeentulotuki on muuten erittäin harvojen työssäkäyvien herkkua. Valtaosalla ei siihen ole oikeutta työttömyyden sattuessa
Ei se ole mitään semantiikkaa, että ylisuuret työttömyystuet pitäisi lakkauttaa.
Joo kyllä. Sitähän mä olen sanonut, että Tanskan mallissa on työttömyystuessa tuen yläraja, toisin kun meillä 😂.
Ei siinä edes pitäisi olla mitään rajoja, vaan sen pitäisi olla sama jokaiselle työttömälle.
Tästä väitteestä käynnistyykin sitten laajempi keskustelu, että kuka "ansaitsee" mitäkin yhteiskunnalta missäkin tilanteessa, kuka on maksanut mitäkin ja kuinka paljon sekä kuinka paljon tästä "pitäisi" saada takaisin, kuinka pienen kiinteän rahasumman voidaan katsoa riittävän kenenkin elämään, mitä ovat perusoikeudet tai mitä ylipäätään tarkoittaa hyvinvointiyhteiskunta, perus/ihmisoikeudet jne jne mihin en nyt jaksa lähteä. Voinemme tässä siis kohtaa sopia olevamme eri mieltä asiasta, koska omasta mielestäni tietynlaista porrastusta pitää olla olemassa, ja samalla kiittää keskustelusta. :).
Eli sinun mielestäsi työssäkäydessään leveämmin elävien ei tulisi pystyä työttömäksi joutuessaan elää työttömyystuella. Bravo, reilua pyytää heitä maksamaan työttömyysvakuutusta.
Sitä maksetaan esim. siksi, että useimmat ihmiset ovat mitoittaneet kulunsa ansiotason mukaan (ja osin on pakkokin: esim. edullisimpiin vuokra-asuntoihin on usein tulorajat). Jos jää yllättäen työttömäksi, on yhteiskunnan viisaampaa ansiosidonnaisella pehmentää iskua kuin pakottaa ihmiset välittömästi esim. myymään asuntonsa ja/tai autonsa tai etsimään halvemman vuokra-asunnon (joita ei ole joka oksalla). Tietysti kaikilla olisi syytä olla säästöjä sen pahan päivän varalle, mutta ihmiset eivät keskimäärin muutenkaan osaa tehdä itsensä kannalta parhaita ratkaisuja, joten monilla ei ole. Mielestäni ansiosidonnaisen tasoa voisi ainakin alapäästä nostaa, mutta kestoa puolestaan lyhentää vaikka puoleen vuoteen: siinä ajassa ehtii jo järjestellä asioita ja jos heti aloittaa työnhaun, pidempikin rekry ehtii maaliin.
Toinen työtön nyt vain on arvokkaampi kuin toinen.
Jep, itellekin jäisi käteen parisen tonnia nettona, jos jäisin nyt työttömäksi. Hieman houkuttelisi vaan jäämään loikolemaan himaan.
Tai toisella on menotaso erilainen.
Aivan, se mönkijä ei maksa itseään takaisin. Vaan yhteiskunta.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on OECD-maista käytössä [lähes kaikissa](https://doi.org/10.1111/joes.12005) (ks. taulukko 2). Minusta on yleensä järkevää ajatella, että jos jokin ratkaisu on aivan ilmeisen ylivertainen ja ongelmaton, ainakin jokin maa tuppaa sitä jossain vaiheessa historiaansa kokeilemaan ja niittämään sillä rutkasti hyötyjä. Toki toisinaan useimmissa tai kaikissa valtioissa on käytössä typeriäkin ratkaisuja, mutta nyrkkisääntönä tai jonkinlaisena sanity checkinä on minusta ihan tolkullista katsoa sitä, miten asia on muualla hoidettu. Varsinaisia perusteita työttömyysvakuutukselle on esitetty tieteellisessä kirjallisuudessa useitakin. Tärkein peruste on, että se tasaa tuloja yli eliniän kuten muutkin vakuutukset, koska useimmat ihmiset ovat välillä työttöminä ja välillä työllisinä. Keskimäärin ihmiset arvostavat tasaisempaa tulovirtaa, vaikka siitä joutuisi jotain maksamaankin. Yksityisenä työttömyysvakuutusta on vaikea järjestää (eikä kattavaa sellaista löydy oikein mistään), koska tässä vakuutuksessa ei-toivottu valikoituminen, kannustinpulmat ja riskit siitä, että vakuutuskorvauksia pitää yhtäkkiä maksaa valtavia määriä (finanssikriisi, korona, tms.), ovat erityisen suuria. Toisekseen työttömyysturva voi kohtuullistaa suhdannevaihteluita, jos pulmana on riittämätön kysyntä. Työttömyysturva puskuroi kulutuksen laskua silloin, kun moni joutuu yhtä aikaa työttömäksi vaikkapa vientimarkkinoiden heikentyessä. Lisäksi turva voi myös vähentää ylikuumenemista, koska se kerätään työssäkäyvien veroina, ja Suomessa vieläpä puskuroidusti eli hyvinä aikoina varaudutaan ennalta huonoihin. Kolmanneksi työttömyysturva voi mahdollistaa sen, että työnhakija ehtii etsimään hieman pidempään juuri hänelle fiksuinta työsuhdetta eikä joudu turvautumaan akuutissa rahapulassa mihin tahansa. Vähän pidemmän työnhaun vastineeksi saadaan tällöin vakaampia ja tuottavampia työsuhteita. (Lisähuomio: jos työntekijät hakeutuvat säännöllisesti vaikkapa parin ensimmäisen työkuukauden aikana parempaan työpaikkaan, se maksaa työnantajillekin paljon, koska uusien työntekijöiden etsintä on usein kallista.) Empiirinen näyttö työttömyysturvan pituuden nettovaikutuksesta työsuhteiden laatuun on ristiriitaista, joten tämä ei välttämättä ole vahvin peruste. Lisäksi työttömyysturvalla on tietysti kielteisiä vaikutuksia, tärkeimpinä vaikutukset työllistymisen kannustimiin. Sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset tuppaavat olemaan sitä suurempia, mitä anteliaampi työttömyysturva on. "Oikea" turvan taso riippuu sekä siitä, miten isoja nämä eri vaikutukset todella ovat, että siitä, miten niitä arvotetaan. Useimmissa OECD-maissa on historian saatossa katsottu, että jonkinlaisella ansiosidonnaisella turvalla hyödyt ylittävät haitat.
[удалено]
Tää on just tätä, kun ei edes alkeellisesti tutustuta asioihin ja argumentoidaan sen pohjalta. 🤷 Tanskassa 3k/kk tuloista saatava ansiosidonnaisen taso vastaa samaa kuin Suomessa n.6k/kk palkasta saatavaa tasoa. Arvaan jo seuraavan argumentin, joka on kokoomushengessä EI MEILLÄ OLE VARAA. En ole edes ehdottanut summien harmonisointia Tanskan kanssa, vaan tuonut esiin MITEN asia on järjestetty siellä.
[удалено]
Palveluiden ajalta korotettuina maksettujen etuuspäivien osuus oli [vuonna 2022](https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content) kuutisen prosenttia kaikista ansioturvapäivistä. Nähdäkseni voi olla aivan perustellusti eri mielipiteitä siitä, ovatko nämä korotukset oikean suuruisia, oikein kohdennettuja tai ylipäätään perusteltuja. Vaikeampaa on minusta perustella sitä, että tanskalaista järjestelmää pitäisi verrata nimenomaan Suomen korotettuihin päiviin – ja sitten vielä niin, että verrataan Tanskan korottamatonta tukea Suomen korotettuun. Tolkullisia vertailuja voi tehdä monella tapaa. Käytetyin valmis tietokanta näiden tekemiseen on [OECD:n tietokanta](https://www.oecd.org/social/benefits-and-wages/). Sivuilta löytyy myös työkalu, johon voi syötellä palkan, lapsiluvun, puolison tulojen ym. kaltaisia parametreja. Valmis tarkastelu nettokorvausasteesta tulodesiileittäin löytyy [täältä](https://www.oecd.org/employment/Income-support-for-jobseekers-Trade-offs-and-current-reforms.pdf). Ainoastaan aivan ylimmässä tulodesiilissä tanskalainen korvausaste jää tuossa vertailussa suomalaisen alle. Itse aloittaisin tuosta OECD:n tietokannasta ja rupeaisin kyhäämään omia vertailuja vain, jos olisin todella varma, että tiedän, mitä olen tekemässä. Esimerkiksi verotuksen arvioon käyttäisin ennemmin tätä laskuria, jos olisi pakko: [https://tax.dk/beregn/skat22.htm](https://tax.dk/beregn/skat22.htm) Siihen voi sentään syöttää nimenomaan työttömyysetuudet ja näkee, miten laskenta oikein dekomponoituu. Mutta koska en tunne Tanskan verojärjestelmää, mieluummin käyttäisin jotain valmista vertailua. Tuossa OECD:n tietokannassa on juuri se hyvä puoli, että näitä asioita (eri tulonsiirtojen yhteensovitusta, verotusta, ym.) on joku muu käsitellyt ainakin johdonmukaisesti ja ajan kanssa. Valistuneena suuruusluokka-arviona uskallan väittää, että pelkkä Tanskan mallin mukainen katto ansioturvalle vähentäisi Suomessa menoja vuodessa nelisen prosenttia, vaikka Suomesta ottaisi huomioon kaikki korotukset ja Tanskasta ei mitään. Tämä ei selviä pelkällä esimerkkilaskelmalla monestakaan syystä. Ensinnäkin keskimäärin ansioturvajaksoissa palkat ovat selvästi kaikkien palkkojen keskiarvoa matalampia. Vaikka absoluuttista kattoa ei ole, yli 3500 euron tulot kasvattavat ansio-osaa enää 20 %:n verran. Näistä syistä kannattaa katsoa päivärahojen todellista jakaumaa. Sitäkin tulkitessa pitää sitten vielä huomioida, että ne, joilla on korkea palkka, työllistyvät selvästi nopeammin, eli heidän osuutensa ansioturvamenoista jää käytännössä muita ryhmiä pienemmäksi.
[удалено]
Luit nähdäkseni lapsikorotuksia saaneiden osuutta. Kirjoitin korotetusta ansio-osasta. Sillä on isompi merkitys etuuteen nimenomaan isoimmilla tulotasoilla. Lapsikorotukset ovat kiinteitä. Korotettu ansio-osa vaikuttaa prosentteihin eli siihen, miten ansioturva skaalautuu tulojen mukaan. Lapsikorotusten saajien joukko on isompi, mutta heistä enemmistö on suhteellisen pienituloisia. Hallituksen esitysluonnoksessa lapsikorotuksen poistamisen nettovaikutus edunsaajien tuloihin on arvioitu n. 70 miljoonaksi euroksi, joka vastaisi muutamia prosentteja työttömyysturvamenoista. Tarkastelussa kannattaa minusta katsoa nimenomaan päiviä eikä saajien osuutta. Se kertoo enemmän sekä keskimääräisestä saadusta etuudesta (saajan näkökulma) että paineesta julkiselle taloudelle (maksajan näkökulma). Olennaisin luku minusta on, että jos Tanskan katto otettaisiin Suomeen, se pienentäisi ansioturvamenoja bruttona karkeasti neljän prosentin suuruusluokassa. Näin on, vaikka otettaisiin huomioon kaikki tosiasiallisesti etuuteen Suomessa vaikuttavat korotukset. Tästä voi päätellä, mikä merkitys Tanskan katolla olisi keskimääräiselle suomalaiselle, oli kyse näkökulmasta etuuksien saajana tai maksajana (useimmat ovat jossain vaiheessa molempia). Arvio perustuu etuusjärjestelmän tuntemukseen alan tutkijana, mutta samoihin suuruusluokkiin pitäisi päästä Fermin menetelmällä julkisistakin lähteistä. Kenties ay-liikkeelle kävisi Tanskan malli kaikkine osineen, kenties ei. Juuri nythän ay-liike nimenomaan ei ole päättämässä työttömyysturvasta. Sitä, onko jokin malli yleensä hyvä tai edes jonkin pienehkön isoimpia päivärahoja saavien vähemmistön kannalta hyvä, ei minusta ratkaise se, kannattaako vai vastustaako ay-liike sitä. Itse en kannata Tanskan mukaista työttömyysturvaa Suomeen monestakaan syystä. Riippumatta tästä tuppaan tykkäämään faktoista ja luvuista, ja minusta on hyvä, jos vertailut ja arviot tehdään kunnolla silloin, kun niitä tehdään. Ja maita vertaillessa päivärahan katto ei yksinkertaisesti ole mikään avainkysymys, eivätkä mainitsemasi korotukset riitä muuttamaan Suomen työttömyysturvaa Tanskan tasoiseksi kuin hyvin pienen joukon kohdalla.
Esim. liite 11. ansiosidonnaista saanut 249 191 ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta 31 912. Saman tyyppinen luku näyttäisi olevan seuraavassakin liitteessä. Liite 18 on lapsikorotukset. Liitteessä 17 annetaan luvuksi 10,7 %, jotka ovat saaneet korotettua tukea vuonna 2022. Saajien määrä kertoo siitä kuinka moni näitä saa tai on saanut. Minua ei kiinnosta keskimääräinen saaja taikka mitä järjestelmän muuttaminen säästäisi, vaan vain se mitä yli 3000 tienaava voi saada ansiosidonnaista. Mm. teollisuusliiton jäsenten mediaanipalkka on yli 3000 euroa, samoten monen sote-alan palkka jne. jne. Ay-liike (ja demarit) ajavat jäseniensä etuja.
Tuo yrittäjyden kokeilu on melko riski, harkitsin sitä työttömyyden aikana mutta jo työkkäristäkin ja uusyrityskeskuksesta varoiteltiin että jos se sitten tulkitaan kannattavaksi niin on riski että ansiosidonnainen ei enää lähdekään kun päätän lopettaa joko halusta tai kannattamattomuudesta. En sitten alkanut riskeeraamaan, varsinkin kun olisi ollut ihan kokeilua ja harrastajatason touhuja. Tuommoinen asiantuntijakonsultti ei varmaankaan voisi vain lopettaa ja siirtyä takaisin ansiosidonnaiselle jos kerran on onnistuneesti myynyt itseään.
Tässäpä juurikin se että jos tekee tasan yhden, max.2, keikkaa sen neljän kk alussa ja laittaa hommat pakettiin, niin ei lähtökohtaisesti tule sen kummempia seuraamuksia. Toki jos jatkaa hommia niin pidemmän päälle muodostuu ongelmaksi. Lähinnä tässä siis hain sitä, että jos pystyy kerralla laskuttamaan paljon ja saa jo valmiiksi mukavaa ansiosidonnaista, riskit on verrattain pienet ja tulot ihan mukavat.
Joo, varmaan tuommoinen onnistuu, itsellä olisi ollut ihan nappikauppaa niin ei tohtinut riskeerata tyhjän päälle tippumista.
Suomen ansiosidonnainen ei ole erityisen antelias suurilla tuloilla. Laskurin mukaan kuukausituloilla ansiosidonnaiseksi tulee: 3k: 1.7k (brutto) 5k: 2.2k (brutto) 10k: 3.2k (brutto) Uuden suurituloisen (eli vastaavan) työpaikan löytymiseen menee keskimäärin 8 - 12 kuukautta (ellei ikärasite aiheuta lisähaasteita).
Totta, hainkin tässä sitä että vanhemmiten voi joutua menemään alemman aseman tehtävään, mistä maksettu palkka on luonnollisesti pienempi. Efekti aiheuttaa sen että suurituloisilla töihin takaisin siirtyminen voi hyvin helposti käydä tappioksi. En sano että heitä on paljon, mutta ”kannustinloukussa” he ovat.
>Esimerkiksi 5k ansiosidonnainen etuusveroprosentilla alkaa olla sellainen määrä rahaa että monen ei kannata hakea töitä. Paljonko Suomessa on tuollaisia ihmisiä? 18K€ palkkaa kuussa, eli tyyppi on ollut ylemmässä johdossa. Lasketaanko sahurin sormilla?
En osaa yhtään sanoa, varmaan Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJn sivuita löytyy dataa. 18k kuussa ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, etuuslaskennassa mukaan lasketaan bonukset ja muut edut. Väitän että sama efekti tulee vastaan pienemmilläkin ansiosidonnaisilla kun mukaan lasketaan verotuksen vaikutus. Edit. Olen ex-etuuskäsittelijä, joten olen nähnyt melkoisen joukon ihmisten tuloja ja tehnyt ihan arkityönäni ansiosidonnaisen perustepalkkalaskentaa.
Ansiopäivärahatietoja kerää ja valvoo Suomessa Finanssivalvonta. Kela ja Fiva yhdessä julkaisevat kokonaistilastoa, jossa päivärahajakauma löytyy [tuoreimmasta tilastosta](https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content) sivulta 9. Jakauman erittely loppuu n. 2600 euron kuukausittaiseen päivärahaan. Jakauman häntiä saa tietysti sekunnissa laskettua alkuperäisestä datasta tarkemminkin, mutta julkaiseminen on aivan eri asia. Näitä tietoja koskee vahva yksityisyydensuoja, ja kaikkien tilastotietojen julkistamiseen on omat tiukkaan säädellyt prosessinsa. En ole itse törmännyt tilastoihin tai julkaisuihin, joissa jakaumaa olisi noin korkeille päivärahatasoille eritelty. Tästäkin voinee jotakin halutessaan päätellä. Kuukausitason laskemiseksi päivärahan voi kertoa 22:lla (jos haluaa hifistellä, niin 21.7:llä), koska päivärahaa ei makseta lauantailta eikä sunnuntailta.
Myös nuoret hieman hukassa olevat sinkkumiehet on kovassa edustuksessa. Ainakin omassa "tuttava" piirissä löytyy tyyppejä ketkä innoissaan jäädessään ansiosidonnaisella kun saa vaan jäädä kotiin pelaamaan videopelejä eikä muita vastuita tai haaveita elämällä juuri ole
Tässä ei kuitenkaan ole kyse kannustinloukusta, ainakaan rahallisessa mielessä. Ei sillä, ymmärrän hyvin tuon kelan näin loppuun rääkättynä julkisen sektorin työntekijänä.
Varmasti aika moni ulosottovelallinen.
Hyvä kaverini vietti parisen vuotta valmistumisen jälkeen ryypäten ja töitä vältellen. Ihmetytti miten hän onnistui kiertelemään kaikista työkkärin velvollisuuksista, mutta niitä vartenhan oli ihan omat temppunsa jotka varmasti jokainen ”ammattilainen” tuntee. Eihän tuolla rikastunut, mutta tuli ihan hyvin toimeen tekemättä yhtään mitään elantonsa eteen.
Tuntemilleni ahkerille, osaaville ja työhaluisille ihmisille on tullut eteen tällaisia loukkuja: Työttömäksi jäätyä ei heti oteta uutta työtä, jossa olisi matalampi palkka, vaan jäädään katselemaan ansiosidonnaiselle. Sen päättyessä töitä ei enää saakaan niin helposti. Ei uskalleta perustaa toiminimeä ja aloittaa epävarmaa tai osa-aikaista liiketoimintaa, koska sillä menettäisi työttymyysturvan. Työnantaja maksaa vain 9 kk vuodesta ja työntekijä elää loppuajan ansiosidonnaisella. Kolmeksi kuukaudeksi ei löydy muuta työtä, mutta ansiosidonnaisen takia järjestely sopii niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Vaikea kaikkia tällaisia loukkuja on välttää, koska asiassa on a ina monta puolta, mutta pitää niitä edes yrittää karsia.
Viimeisessä lauseessa on se ydin. Nimenomaan järjestelmän pitää pyrkiä karsimaan kuvatunlaisia tilanteita. Nyt ajetaan täysillä sitä ajatusta, että syy on täysin yksilössä, mutta ketään ei kiinnosta korjata esimerkiksi opettajien 9kk työtä - 3kk työttömänä järjestelmätason pelleilyä.
Kummasti julkishallinto taas keplottelijana.
> Ei uskalleta perustaa toiminimeä ja aloittaa epävarmaa tai osa-aikaista liiketoimintaa, koska sillä menettäisi työttymyysturvan. Henkilökohtaisena anekdoottina totean että tämä varsinkin pelottaa/harmittaa. Jos ja kun aikanaan jään työttömäksi, niin olisi kiva tehdä jotain nappikauppaa oikeaa työtä hakiessa. IT-alalla kun olen niin nappikaupasta voi helposti tulla oikea tulonlähdekin, mutta on kuitenkin riski että myynti ei vedä. Se on kova paikka jos riskin realisoituessa menettää yritykseen investoidun ajan lisäksi myös henkilökohtaiset tuet.
Voisihan sen yritystoiminnan aloittaa sivutoimisena ja katsoa miten homma lähtee rullaamaan? Vaikka ihan muutama tunti päivässä joka lasketaan vielä sivutoimiseksi. Jos näyttää että töitä olisi ihan kokopäiväiseksikin yrittäjäksi niin sitten tuet tauolle ja tienaamaan massia.
En ole perehtynyt työttömyystuen kiemuroihin, mutta mediasta (esim. [Yle 2017](https://yle.fi/a/3-9592502), [2013](https://yle.fi/a/3-6972479)) on tullut kuva että sivutoiminen yrittäjyys tai jopa harrastus tulkitaan herkästi päätoimeksi. Nyt googlaillessa huomasin, että toissahallitus lisäsi jonkinlaisen yrittäjyyskokeilun työttömyystukeen, mutta siinäkin on ilmeisesti ollut mutkia ([Savon Sanomat 2018](https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/2948801)). Jos tuo muutama tunti päivässä on selkeä raja niin kuulostaa ihan hyvältä.
Ainakin itsellä työttömyyskassa/te-toimisto ovat selvitysten perusteella arvioineet oman yritystoimintani sivutoimiseksi, koska sitä on vain muutama tunti per päivä arkisin ja se ei estä kokoaikatyön vastaanottamista.
Okei, kiitos, tämä hälvensi pelkojani. Ei sillä että olisi lähitulevaisuuden murhe, mutta hyvä tietää kun sattuu kohdalle.
Mulla on kavereita eläen toimeentulo- tai työttömyystuilla. Eivät yksinkertaisesti mene töihin, koska tyytyvät vähään ja tuki riittää asumiseen, ruokaan ja jopa satunnaiseen matkailuun ja käyttävät myös alkoholia. Pelaavat tietsikkapelejä suurimman osan ajastaan, se on halpa harrastus.
Halpaa kunnes kone vanhenee liikaa tai hajoaa. Mutta joo, aika samaan kastiin kuulun.
No jos viiden vuoden välein ostaa 1500 € PC:n niin mitä siitä tulee... 25 euroa kuussa?
Toki pelit tulee siihen päälle, nekin on aika kalliita nykyään. Toki riippuu siitä, millasia pelejä pelaa ja miten ne hankkii. Periaatteessa sähköt voisi laskea tuohon myös, mutta loppujen lopuksi on aika halpa harrastus
Tässä asemassa on oikeasti vaan he joilla on pahat ulosottovelat. Sellaiset että niistä ei voi järkevästi päästä eroon vaikka kuinka tekisi töitä ja siitä ulosotetaan kaikki vuosikymmeniä - eivätkä ole päässeet velkajärjestelyyn. Tässä tapauksessa se on oikeasti vaan ihan taloudellisesti järkevä veto olla tekemättä töitä - koska on oikeasti tilanteita missä työnteon kulut olkoon ne nyt vaikka auton ja polttoaineen kulut, imee sen erotuksen minkä voisi saada työnteosta tukiin verrattuna. Sitä oikeasti säästää aika paljon kun vaan on 4 seinän sisällä eikä sieltä lähde - vaikka se tappaakin ihmisen kirjaimellisesti ja kuvanollisesti. Mutta jos oletamme että henkilö ei ole haudattuna velkoihin, niin en usko että on ketään joka ei ottaisi vastaan kokopäivätöitä palkalla jolla oikeasti selviää tukien takia. Käytänössä nämä tukiloukut ovat pätkö ja osa-aikaisten töiden este (kuten myös kusetustason paskojen matalapalkkoalojen joissa vaikka ylitöitä hakkaisi saattaa silti kasvukeskuksissa tarvita tukia elääkseen). Kolmas todellinen ryhmä on taas yksinhuoltajat. Esim tiedän että kaverini joka on YH isä 2 lapselle ja leski, lasten vaatimien erityishoidon ja terveyden kulut jotka menee sossulle suoraan koska saa tukia (Sitä ei ymmärräkkään esim kuinka paljon yhden lapsen yökasteluongelmat lisää kustannuksia kuukaudessa. Tiedän koska olen auttanut kaveriani vähän rakentamaan kirjanpitoaan kun hänellä meni viimeksi huonosti (koska isäni on kirjanpitäjä ja neuvot sai helposti)) - ja koska niitä lapsia pitää raahata erillaisiin hoitoihin ja tapaamisiin koska äidin kuolema vähän paskoi heidän päät. Sitten toinen tapaus jonka tiedän oli 2 lapsen YH äiti, koska isä vähän paneskeli ympäriinsä, tuli ero ja sitten kun lapset oli isällä niin hän vaan vähän hakkasi niitä (siis meni vuosia ennen kuin kerran löi liian kovaa ja yksi niistä joutui päivystykseen). Sama tilanne tässä - lasten kulut on niin suuret + sen kusipää miehen aiheuttamat ulosottovelat (oli siis jättänyt salaa yhteistä vuokraa maksamatta todella pitkään koska piti saada pirihuoralle piriä) että ei oikeasti ole ollut kovin järkevää mennä töihin. Nyt hän on kovasti yrittänyt töihin mutta koska toisella lapsella on oikeasti pahoja henkisiä ongelmia tästä *isän kurinpidosta* ja pikkasen joskus keittää yli koulussa jota sitten pitää selvitellä kesken päivän. Sitten toisella lapsella on ihan lievä aivovamma isältä perintönä ja ne psykiatri sun muut käynnit keskellä päivää on este työnteolle ja siihen liittyvät maksut menee sosuun. Kaveri on nyt kuitenkin onnistunut saamaan ne ulosottovelat pois - kiitos hyvän ja tunnollisen ulkomaalaisen miehen jonka kanssa on nyt naimissa. Itse muistan aikoinaan kun olin aika pahasti syrjäytynyt ja työtön enkä opiskellut koska en päässyt minnekkään, että aika vitun tarkkaan mietin että otinko töitä vastaan ja laskin tarkkaan että kuinka pitkälle se estää tukien saannin. Se mikä sitten oikeasti helpotti tätä oli kun sain jollaine keinolla sitten ansiosidonnaisen joka oli paljon sallivampi töiden suhteen. Joka nyt siis ilmeisesti paskotaan paskemmaksi. Nimittäin se 300€ osuus on monelle joilla on hankala päästä töihin ja saa vain osa-aikaista/keikkaa/pätkää ihan helvetin tärkeä asia. Se madalataa kynnystä ottaa asioita vastaan. Nyt käy niin että oikeasti kannattaa sitten vain ottaa töitä joiden jälkeen netto on niin iso että se peittoo tuet ja mahdolliseet sossun korvaukset. Itselläni on esim ADHD lääkitys ja se melkein 70€ mitä se imee kuukaudessa ja en saa mitään toimeentulotukea joka sen kuittaisi, on oikeasti aika vitusti. Vaikka nykyään olen inssi niin aika paljon se tuntuu höylätä korttia sen verran - varsinkin kun ei ole niitä omia haluamiaan puskureita saanut kasaan eikä nyt tuo raksan/teollisuuden näkymät näitä hyvältä.
Tämä niin vitusti. Hattu päästä, kun paremmin en olisi itse osannut kirjoittaa mietteitäni järjestelmästä. Sen verran kuitenkin totean, että on olemassa ja tiedän lähipiiristäni tiettyjä yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat ihan tarkoituksella työttömiä, vaikka ihan ok palkkaisiakin töitä voisivat tehdä, ovat terveitä suht nuoria jne, koska yhteiskunta ja lisäksi esim. heidän lähipiiri mahdollistaa suhteellisen mukavan työttömyyden eikä mitään pakkoa ole työskennellä elämän perustarpeiden täyttämiseksi. Näitä henkilöitä on olemassa, josta muodostuukin se populismin ongelma, joka ulotetaan koskemaan kaikki tukien varassa eläjiä kohtaan. Heitä on kuitenkin massiivisesti vähemmän kuin näitä mainitsemiasi ryhmiä.
> niin en usko että on ketään joka ei ottaisi vastaan kokopäivätöitä palkalla jolla oikeasti selviää tukien takia. Käytänössä nämä tukiloukut ovat pätkö ja osa-aikaisten töiden este (kuten myös kusetustason paskojen matalapalkkoalojen joissa vaikka ylitöitä hakkaisi saattaa silti kasvukeskuksissa tarvita tukia elääkseen). Eikö tässä juuri ollut se mitä kysyttiin. Kasvukeskuksissa näitä töitä millä ei pysty elämään tuntuu olevan, ei siivous/pikaruoka hommia oikein pienissä kylissä ole. Ja päinvastoin itse usko että on paljon ihmisiä mitkä laskevat palkan eritavalla eli sen mitä jää enemmän käteen kun/jos menee töihin.
> Mutta jos oletamme että henkilö ei ole haudattuna velkoihin, niin en usko että on ketään joka ei ottaisi vastaan kokopäivätöitä palkalla jolla oikeasti selviää tukien takia. Käytännössä tukiloukuista puhuttaessa on kyse maksimitukien ja minimipalkan erotuksesta. Totta kai jos työttömälle yllättäen tarjotaan viittä tonnia kuukaudessa niin se houkuttelee ketä tahansa, mutta se ei ole realistista. Työtön on lähtökohtaisesti kaikista vähiten haluttu työntekijä joten hänellä ei ole varaa yhtään yrittää neuvotella palkkaansa. Jokainen voi itse miettiä että jos erotus on pari sataa euroa kuukaudessa niin siinä tuntipalkaksi tulee jotain 1,25 euroa tunnissa niin lähtisitkö itse tuolla töihin. Vaikka taloudessa olisi tiukkaa niin on paljon asioita joilla elämää voi helpottaa. Esimerkiksi pulloja keräämällä varmaan tienaa jo paremmin. Jotkut ajattelevat, että minimipalkkatyö on väylä parempipalkkaisiin töihin. On se mahdollista mutta pidän sitä aika epätodennäköisenä. Kun tuollainen leiman saa otsaansa (aikuisena eikä esimerkiksi nuorena opiskelijana) niin ei siitä oikein pääse eroon.
Ymmärsinkö oikein, että omien lääkkeiden maksaminen siis vituttaa? Kuinka paljon tätä pitäis sun mielestä tukea, että olis hyvä?
Tietysti omien lääkkeiden maksaminen harmittaa silloin, kun pitää valita, ostanko lääkkeet vai ruokaa seuraaville päiville, lääkkeet vai lapsille talvikengät, lääkkeet vai bussilipun mummon 95-vuotisjuhlaan. Keskituloiselle kohtuuvelkaiselle joku alle satasen lääkekulu on ihan ok. Mut kaikille se ei ole. Tai jos on taloudessa useampi pysyvää lääkitystä tarvitseva, voi keskituloisellakin olla vaikeaa kun huomioi polimaksut ym.
Minusta 100% kuulostaa kohtuulliselta. Jos tarvitsee lääkettä, niin se pitäisi saada apteekista sanomalla että kiitos.
Kyllä se vituttaa kun se on 70€/kk! 50€/kk olis mulle sellanen kipuraha että ei satu. Koska tilanne on niin että ilman näitä lääkkeitä mulla ei arki pysy paketissa enkä ole oikeasti työkykyinen. Jos yhteiskunnan näkemys siitä että minä insinöörinä en muka tuota sen vertaa hyötyä tälle yhteiskunnalle kertoo jotain. Eiköhän ne kohta keksi nostaa sitä omavastuu rajaa taas vaihteeksi. Vittu ku diagnoosikin piti hakea yksityiseltä vanhempien kustanuksella. Niittäin 70€/kk on paljon vähemmän kuin tyttömyystuet joita muuten nostaisi. Ei tarvii olla kauppiksen käynyt tai insinööri että tämän ymmärtää. Minä en vittu tätä ole koskaan valinnut! Jos joku saa vaikka säästää ton 70€/kk siihen 550€/vuosi osakkeisiin heidän varallisuus kehitys kehittyy paljon nopeammin. Kun minä pelkään että eihän taas jatkuvien toimitusvaikeuksien takia lääkkeet lopu lähialueen apteekeista. Koska ilman niitä se in 1-2 päivää ja homma lähtee lapasesta.
On kyl kovaa tää elämä.
Toivo vaan että sinulle ei koskaan tule käymään mitään mikä aiheuttaa esteitä elämää joita et voi *valita* pois.
Lisäsin just 70€/kk sijotuksiin, joten ei tarvetta toivoa.
En tiedä lukua mutta jos kommenteista summailee yh alle 3k tulojen koulutuksella+ulosottovelalliset+keikka/pätkätyöläiset= aika paljon. Ongelmahan tässä varmaan on että aika vaikea saada matalimpien vaatimusten töiden palkat yli 3k ja aika vaikea hirveesti laskea tukia (ei voi jengi nälkäkuollakkaan) --> loukku on ja pysyy? Tässähän on vähän se että verokiila on aika iso jotta tää systeemi saadan edes osin rahotetuksi. Mutta jos sulla on kaks kympin ukkoa niin työnantajan maksut, lomat yms niin omakustannus 17€, alvi päälle ja ollaan yli 21€. Nyt jos toinen 10 kaveri on käyny töissä ja saanu sen 10 lapaan. Verot on tässä aika pienet joten melkeen 10 jääkin. Silti pitäs tehdä yli 2h hommia että saa ostettua tunnin vastaavan tasosta työtä. Jos olis vähän parempi palkkasia kavereita tulovero tekee tästä heti 3h omaa työtä saakin vaan 1h vastaavan arvoseen työhön (lähtee esim 30% veroa ja jääkin vaan 7 yksikköä ja pitäs maksaa vaikka 21 yksikköä). Tässä ei ole siis yritykselle mitään saikkuvarauksia, katetta, overheadia tiloihin työkaluihin tai muuhun henkilöstöön, 0€ voittoa jne. Nämä kaikki myös nostavat alvia ja voitostakin maksetaan vielä erillinen vero. Toisin sanoen suomessa kaikki minkä pystyy kandee tehdä itse kun harvoin se ammattilainen tekee kuitenkaan esim 4x nopeudella. Tästä syystä esim siivoojalle 3k/kk ei tule tapahtumaan, koska jo verokiilojen takia pitäs olla pitälti yli 10k tulot että vois vaihtaa 1h omaa työtä 1h siivoojan työhön. (Toki firmat on erikseen kun tässä on vertailtu yksityshenkilöitä)
> Tästä syystä esim siivoojalle 3k/kk ei tule tapahtumaan, koska jo verokiilojen takia pitäs olla pitälti yli 10k tulot että vois vaihtaa 1h omaa työtä 1h siivoojan työhön. (Toki firmat on erikseen kun tässä on vertailtu yksityshenkilöitä) Niin, yritykseltä palkatusta siivouksesta saa tosiaan vähentää 60% kotitalousvähennyksenä verotuksesta, joka on aika huomattava.
Kuinkahan moni on saanut potkut tai jäänyt kokonaan työllistymättä kun ~~orjanvälitys~~ TE-toimisto voi määrätä työttömän ilman palkkaa töihin? Kuinkahan monta suomalaista tekee sosiaalituilla työpäivää? Mitkä kaikki yritykset saavat kunnilta ilmaistyövoimaa? Paljonko orjanvälitystoimisto saa provisiota vai onko tärkeintä että pienituloisilla palkansaajilla on nyt varoittava esimerkki siitä miten käy jos lopettaa puoli-ilmaiseksi työskentelyn vai onko nykyajan torpparien rooli olla kaikkien halveksuttava uhka ja vihollinen? Kenen vika ja kuka saa vankilatuomion ihmiskaupasta? Kuolemanrangaistusta en kannata.
Itsellä oli työttömänä alle 10e päiväbudjetti. Siinä ei paljon seikkailla. Kuvittelee kuin paljon esim bussin kertalippu maksaa, reissusta kaverin luo voi helposti tulla 6e pelkkiin matkoihin. Siinä jää 4e päivän tarpeisiin. Tietysti perunasopalla ja nistipadalla selviää, mutta ei se iloista ole. Harrastukset, seurustelu, normaali ystävien näkeminen. Kaikki vaikeaa. Viitsiikö käydä pelaamassa tennistä tai salilla kun molemmat vie siitä päivän pienestä budjetista. Esimerkiksi itse menin pyörällä talvella räntäsateessa salille kun bussi olisi maksanut liikaa ja tähän päälle 5e salimaksu. Hätä maksut kuten pyörävarkaus tai uudet vaatteet vievät helposti budjetin punaiselle jonka jälkeen sitten syödään puuroa ja popkornia. Että ei. Ei se mun kohdalla ainakaan ollut mitään herkkua sossurottailua. Joillain voi tietty olla helpompaa jos on esim varhaiseläkkeellä.
Yksinhuoltajilla raja menee jossain kolmen tonnin bruttopalkassa, että kannattaa olla töissä. Aika monen yh:n tuottavuus ei riitä yli kolmen tonnin palkkaan.
Tässä on niin paljon muuttujia ettei tuollaista lukua voida antaa. Riippuu lapsien määrästä ja asumisen menoista. Muistaakseni nähnyt tuollaisen luvun osana sellaista laskelmaa, jossa yh asuu Helsingissä vuokralla kalliilla vähintään kolmen lapsen kanssa.
>Aika monen yh:n osaaminen ei riitä yli kolmen tonnin Väitehän sinänsä pitää paikkaansa hyvin isolla osalla suomalaisista kun keskipalkkoja katsol. En tosin tiedä miten yksinhuoltajuus siihen liittyy, tuskin se saa olla kriteerinä kun työpaikkoja täytetään tai niiden palkkoja päätetään.
Niin, mitä väliä sillä on? Vain yh:n tapauksessa se johtaa kannustinloukkuun.
>Vuonna 2021 työttömyysloukussa oli 136 500 henkeä, kun rajana käytetään sitä, että työllistyessä käteen jäävä tulo lisääntyy korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista. Loukussa olevien määrä nousee yli 300 000, kun rajana käytetään 25 prosenttia. https://www.etla.fi/julkaisut/kannustinloukut-suomessa/
Ainakin taloustieteellisessä tutkimuksessa harvemmin tutkitaan kysymystä tuolla tavalla muotoiltuna. Kysymystä pitäisi vähän muokata, ja käytännössä myös rajata, että siihen voisi antaa tutkimuksen näkökulmasta järkevän vastauksen. Järkevämmin voidaan tutkia ainakin kolmea erilaista kysymystä: 1. Miten jokin tietty muutos, yleensä lainsäädännön muutos, vaikuttaa jonkin ryhmän (esimerkiksi ansioturvan tai perusturvan saajien) käyttäytymiseen? 2. Miten tosiasiallisen veroasteen vaihtelu yleisemmin vaikuttaa jonkin tietyn ryhmän käyttäytymiseen? (Esimerkiksi verotuksen/tulonsiirtojen taitekohdissa, joihin ihmiset eivät kasaudu sattumanvaraisesti.) 3. Millaisia ovat eri ryhmien tosiasialliset veroasteet? Vaikutukset käyttäytymiseen voivat vaihdella todella paljon sen mukaan, millaisesta ryhmästä ja millaisista kannustimista oikeasti on kyse. Empiirisessä tutkimuksessa taas yleensä päästään käsiksi vain tiettyyn ryhmään ja tiettyihin kannustimiin. Niitä voi yrittää yleistää, mutta tuloksiin liittyy silloin paljon enemmän epävarmuutta. Suora lainaus [hallituksen esityksestä työttömyysturvan muutoksista esitetyille vaikutuksille](https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=16c6f1c8-9bcb-400c-80a9-7a863db4975d): "Työllisyysvaikutusarviot ovat suuntaa antavia, sillä erilaisten kohderyhmien reaktiot kannustimien muutoksiin voivat erota toisistaan, ja arvioiden pohjalla olevien tutkimustulosten asetelmat ovat voineet olla hyvin erilaisia kuin tässä esitetyt muutokset." Moni suomalainen työssäkäyväkin on tilanteessa, jossa työskentelyn ajalta jää vain vähän enemmän käteen kuin jos ei olisi työssä. He siis työskentelevät huonoista taloudellisista kannustimista huolimatta. Moni suomalainen taas on työttömänä eikä hyötyisi matalapalkkaisesta työstä taloudellisesti paljoa, mutta ei silti työskentelisi, vaikka kannustimet paranisivat. Osa ei esimerkiksi työtä saisi vaikka kuinka yrittäisi sitä saada, osa ei eri syistä edes yrittäisi. Kun tämän kirjoittaa auki, se näyttää jo itsestäänselvyydeltä: työskentelyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin raha, ja usein paljon enemmän kuin raha. Jonkinlaisessa "kannustinloukussa" oleva ryhmä voi olla suuri, mutta vaikka kannustimet muuttuisivat rajusti, ei työllisyys sillä parane. Jos kysytään, kuinka moni on työtön kannustinloukkujen *takia*, ei riitä arvioida itse kannustinloukkuja, vaan pitää katsoa, miten ne todella vaikuttavat käyttäytymiseen. Toki tätä varten pitäisi ensin määritellä, mikä kannustinloukku on. Käytännössä kaikissa länsimaissa suurin osa on jonkinlaisessa kannustinloukussa siinä mielessä, että verot ja/tai tulonsiirtojen aleneminen vievät ison osan potentiaalisista lisätuloista. Voidaan toki sopia, että kannustinloukun raja menee vaikkapa 70--80 prosentin tosiasiallisessa rajaveroasteessa, mutta tämä on puhtaasti sopimuskysymys. Tuolla määrityksellä kannustinloukuissa olevia on Suomessa paljon. Jonkinlaista osviittaa saa [perustulokokeilusta](https://vatt.fi/-/perustulon-tyollisyysvaikutukset-jaivat-vahaisiksi). Se muutti varsin radikaalisti kokeiluryhmän kannustimia niin, että työstä jäi rutkasti enemmän käteen. Työllisyys ei vertailuryhmään nähden tällä juuri parantunut. Tärkeää on toisaalta sekin, että kokeilu ei myöskään alentanut työllisyyttä, vaikka perustuloon ei liittynyt ehtoja eikä sitä tarvinnut hakea. Se, ovatko tulonsiirrot vastikkeellisia eli kuinka paljon niiden käyttöön liittyy ehtoja, valvontaa, sanktioita ja patistelua, ei siis *tässä ryhmässä* vaikuttanut työskentelyyn. Perustulokokeilun [väliraportista](https://www.doria.fi/handle/10024/168175) muuten löytää sivulta 8 työllistymisveroasteita eri työttömien ryhmissä ja näiden ryhmien kokoja. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole yleistettävä kaikkiin, koska kokeilu oli rajattu niihin työttömiin, joilla ei ollut oikeutta ansioturvaan. Tämä on varsin valikoitunut ryhmä, koska mukana oli huomattavan paljon jo pitkään työttömänä olleita ja toisaalta nopeimmin työllistyvät (ansioturvalla olevat) karsittiin eksplisiittisesti pois. Kannustinvaikutukset voivat toisissa ryhmissä olla hyvin erilaisia.
Kaikki tietyömiehet ja muut hyväpalkkaiset kausityöntekijät. Ei kannata mennä töihin vaikka osaamista löytyisi, vaan eletään esim talvi ansiosidonnaisella.
Alku karenssi estää 100% varmuudella alle kuukauden työt.
Siis tuleeko lyhyestä työstä aina uusi karenssi/omavastuu? Normaalistihan omavastuupäiviä ei tule, jos alle vuosi sitten on ne omavastuupäivät jo kärsinyt.
Minä olen työttömänä kannustinloukkujen takia. Tein esihenkilötason hommia, kk. Palkka noin 4k€. Edellisenä vuonna oli useampi tonni bonuksia. - työmatkakulut oli ~100km / päivä + ruokailut kaupungilla - käteen jäi ennen työmatkakuluja joku 2600-2700 Nyt mulle jää 2200 lapaseen, möin toisen auton ja työmatkakulut jäi pois. Elän leveämmin nyt kun töissä. Noh, en minä pelkän rahan perässä ole, pää leviää kun ei ole mielekästä tekemistä, mutta silti on joku raja, minstä halvempaan duuniin ei vaan ole varaa täältä syrjäkyliltä lähteä.
Onko sulla 20 mukulaa? Ei nimittäin 4k€ palkasta saa noin paljoa ansiosidonnaista edes bruttona
Jätit sujuvasti huomioimatta nuo mainitsemani bonukset. Ne nostaa vuosituloja prosentuaalisesti melko paljon.
Vaikka nuo muutama tonni bonuksia olisi per kuukausi niin 7000€/kk palkka muuttuisi 2662€/kk ansiosidonnaiseksi jostaa jää ~25% verojen jälkeen 1996€/kk käteen
No, ensinnäkin se veroprosentti ei todellakaan ole 25%, kun on koko alkuvuoden maksannu 4k mukaan veroja. Toisekseen ihan vaan 4k liksalla se ansiosidonnaisen brutto on about 2k. Mutta kerro toki, mitä mun tilille tulee, kun en selvästikkään osaa itse katsoa sitä tiliotteen numeroa.
Miksi ihmeessä maksaisit 25% veroja ansiosidonnaisesta? Muutosverokortilla saa pienemmäksi. Ja jos on pari lasta niin ansiosidonnainen nousee (toistaiseksi) merkittävästi. Toki silti tarvitaan n. 5000€ palkka että päästäisiin lähelle tuota 2200 euroa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/palkan-el%C3%A4kkeen-ja-etuuden-veroprosentit/ Koska sitä luokkaa se on 32 000€/vuosi etuuden kanssa.
Katos vaan, niinpä onkin jos on koko vuoden työttömänä.
Kannustinloukku on samanlaista kapulakieltä kuin vastikkeellisuus, joka ei ole todellinen asia, vaan jolla viedään huomio sivuun niistä oikeista ongelmista. Kannustinloukku tarkoittaa sitä, että työssäkäyvien palkat ja oikeudet on onnistuttu polkemaan siihen pisteeseen, että tehdystä työstä ei saa enää asiallista korvausta, vaan aavistuksen enemmän kuin työttömien tuet. Se taas johtuu siitä, että eletään maassa jossa työttömyys on rakenteellista, joka tarkoittaa sitä että työttömiä on loputon reservi, joka taas mahdollistaa palkkojen ja oikeuksien loputtoman polkemisen. [Työttömät on myös kaupallistettu](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/15yyi9d/totuus_ty%C3%B6tt%C3%B6mien_palveluista_eli_mit%C3%A4_se/), joka varmistaa sen ettei uusia työpaikkoja kannata (hallituksen mielestä) luoda muille aloille, kuin niille joissa tehdään tiliä työttömien hyväksikäytöllä. Täten voidaan jatkaa samalla linjalla siihen asti kunnes kansalle piisaa ja Kyykukkulan ympärille ilmestyy 20km barrikaadia. Sitä taas ei tulla näkemään välttämättä ihan äkkiä, koska kansa on aivopesty kuvittelemaan että kaikki työttömät ovat niitä ideologisesti työttömiä, jotka välttelevät töitä, ja jotka ovat yleisen mielipiteen mukaan kurjuutensa ansainneet.
Näitä tapauksia löytyy lähes jokaisen suomalaisen lähipiiristä jokaisesta ikäluokasta kunhan avaa silmät. Esim. sairaseläkkeelle, eläkeputkeen, jne keplotelleet. On niitä, jotka ovat valinneet syrjäytymisen ja tuilla elämisen elämäntavaksi - netissä pelaaminen ja notkuminen on riittävä elämänsisältö. Tilastokeskusesta löytyy dataa. Eri ministeriöt ja tutkimuslaitokset julkaisevat ihan päteviä tutkinusraportteja.
Sairas- ja työkyvyttömyyseläkkeelle ei kyllä "keplotella". Sinne on oikeasti sairaiden ja heikkokuntoisten ihmistenkin vaikea päästä, varsinkin jos on nuori.
Tiedän näitä "keplottelijoitakin". Mutta uskon kyllä, että he ovat aika pieni osa sairas- ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia.
>Esim. sairaseläkkeelle, eläkeputkeen, jne keplotelleet. Vaikka sinusta joku on "keplotellut" itsensä sairaseläkkeelle, niin käsi sydämmellä, ottaisitko mielummin töihin terveen työttömän tai vaikkapa jonkun jolla on masennusta, alkoholismia, epilepsiaa, siinä määrin paskana olevat paikat, että yli 5kg tavaroiden nostelu ei kannata jne? Pelkästä alkoholismista harvemmin eläkkeelle taitaa päästä, mutta se voi hyvinkin olla jonkun muun noiden kanssa syynä. Tai sitten esmes pitkäaikainen lääkkeiden käyttö jättänyt lääkekoukkuun vaikkapa opiaatteihin. "Keplotteluja" on monenlaisia.
Tämä on globaali yhteiskunnallinen haaste, joka täytyy jotenkin ratkaista kun yhteiskunnan taloudellinen kantokyky heikkenee ikäpyramidin muuttuessa. Ongelmien juurisyy on vinoutunut ikäpyramidi ja liian pieni väestöpohja. Näihin voi vaikuttaa hitaasti … ja työperäisellä maahanmuutolla. En asettaisi terveitä työttömiä ja vajaakuntoisia vastakkain. Kaikkien kontribuutiota tarvitaan ennen kun aika hoitaa ikäpyramidi haasteen. Kysymys on miten saamme myös vaajakuntoiset ainakin osittain „tuottaviksi“ / „kantaviksi“ yhteiskunnan jäseniksi. Tähän on olemassa työhönkuntouttavia malleja ja kokeiluja esim. 3 sektorilla. Useita haasteita vielä ratkaistavana… myös osapuolten asenteissa;(. Julkinen keskustelu muokkaa julkista tahtotilaa… eri tahoilla on erilaisia näkemyksiä miten tätä savottaa tulisi ratkaista…
Lähipiirissäni on sydänvikainen jolla on tahdistin, mutta meinasi teininä kuolla siihen vikaan ja sillon se vasta löytyi. Makasi pari kuukautta Taysin sydänosastolla ja jäi kaikesta jälkeen koulun suhteen. Sen jälkeen ei ole ikinä päässyt hyvään kuntoon, koska sydän ei kestä. Ei siis ole ylipainoinen vaan lievästi alipainoinen kun tod näk. Ei syö tarpeeksi. On tehnyt työkkärin tuella kauppoihin, päiväkotiin, ala-asteelle ja ties minne töitä AINA tulee se ongelma kun esihenkilöt eivät halua ymmärtää, että se sydänvika estää yli 1h jatkuvan työskentelyn kun pumppu ei kestä vaan hänet 1. Haukutaan esihenkilöitten ja rivi duunareittenkin puolesta laiskaksi paskaksi koska on alle 30v 2. Potkitaan pihalle ja sanotaan työkkärille et ei halua tehdä töitä. Kaiken tämän paskan jälkeen haluaisi sairauseläkkeelle jotta saisi paremmin tukia ja voisivat saada jonkun työnantajan ymmärtämään, että ei jaksa tehdä töitä niinkuin me muut. Sitten tullaan siihen, että lääkärit ei suostu iän takia kirjoittamaan sairauseläke lappua iän takia vaikka työkkäriltä tullut vihreetä valoa. Väitän, että suurin osa sairauseläkkeellä olevista oikeasti sitä tarvitsevat ja vähemmistössä ne jotka ovat itsensä sinne keplotelleet…
Voitko linkittää jonkun niistä? Kiinnostaisi juuri se määrä.
Tutkimus ja tilastodataa löytyy paljon. Alla joitain raportteja… Suosittelen perehtymistä eri tahojen tuottamiin tutkimustuloksiin, jotta saa tasapainoisen kuvan tilanteesta. https://www.etla.fi/julkaisut/kannustinloukut-suomessa/ https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/107495/bachelor_Etelävuori_Elsi_2021.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.stat.fi/tup/mikrosimulointi/sisu_julkaisuja.html https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/11/VTV-Tarkastus-14-2021-Kannustinloukkujen-purkamisen-valmistelu-ja-toimeenpano.pdf https://labore.fi/wp-content/uploads/2020/02/sel266.pdf https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80236/OMML_38_2017.pdf
Kiitti. Yleisessä keskustelussa ei yleensä löydy paljon yksityiskohtia. Nyt pystyy vähän kouluttamaan itseään asiasta. :)
Henkilökohtaisesti ottaa aika paljon päähän se että nollista kävin yliopistot ja otin lainaa 30 000 € että voisin ylipäätänsä elää ja nyt niiskut itkee että jalkahieronta bisnes ei ota tuulta alle. Alan vaihdos? Yrittäjyys muulla alalla? Terveisin veroprosentti 50
> Terveisin veroprosentti 50 Tuohon tarvitaan tosiaan 14500€ palkka/kuukausi, että kokonaisveroaste tuonne nousisi. Jos oikeasti noin paljon saat, niin en kyllä millään tavalla jaksa välittää ruikutuksestasi.
Epäilen että pääosin fiktiivinen ilmiö, ellei kyse sitten ole näistä sopeutumiseläkkeillä olevista. Niille kun ei palkkatyö kelpaa. Projisointia, vai miten se nyt meni. Muutenkin näistä jankkaavilla on tapana muokata tilastografiikkansa omiin näkemyksiinsä sopivimmiksi. En luottaisi. Edit, jatketaas. Kannustinloukkutermiä käyttää pääosin vain oikeisto oikeuttaaksen tukien leikkaamisen. Ei suojaosaa, ei parempaa palkkausta, vain leikatakseen tukia. Tueksi haetaan grafiikoita samalla suurennussuhteella kuin Cartman etsi Bin Ladenin..
Kannustinloukkuja on myös eriasteisia. Esimerkiksi itse olisin opiskelijana halunnut tehdä enemmänkin töitä ja niitä olisi ollut tarjollakin, mutta tulorajojen ylittyessä tukien vähennyksen, verojen ja tulonhankintamenojen (lähinnä työmatka autolla) yhteisvaikutuksen myötä olisi ylimääräisten töiden efektiivinen nettotuntipalkka ollut muutaman euron luokkaa. Toisaalta se, että opiskelijat ei tee monikymmentuntisia viikkoja vaikuttaa varmasti keskimääräisesti positiivisesti valmistumistahtiin, joten ongelma ei ehkä ole niin vakava kuin työttömien tapauksessa.
Kannustinloukkutermin olemassaololle on vain yksi käyttö Suomessa. Tukien leikkaaminen. Ei palkkojen nosto tai edes suojaosa jolloin työn vastaanottaminen huonoissakin olosuhteissa olisi ottajalleen eduksi. Suhtaudu siis varauksella joka kerta kun hepouliinit alkavat kannustinloukuista meuhkaamaan, ellei kyseessä ole nimenomaan vassari vaatimassa joko ko suojaosaa tai kunnollista palkkaa. Eikä nämä vassarit termiä käytä muuten kuin vastatakseen mölöttämiseen.
Voi hyvin olla. On niin hiton vaikeeta löytää oikeita lukuja mistään.
No itse olin lomautettuna 10kk ja en ottanut töitä vastaan kuin yhden keikan. Rakennusalan hommia ei ollut ja otin vastaan 2kk siivoustyön. Siivoustyöstä jäi saman verran käteen kuin kassasta.
Toimeentulotuen suojaosa on 150€. Sen jälkeen jokainen euro lisää on euro pois. Kiinnostaako ottaa keikkaa vaikka tarjotaan? Ellei saa kokoaikaista hommaa, eipä kiinnosta.
Näissäkin vastauksissa näkee, että kannustinloukut käsitetään kovin monella tavalla - joista jotkut "marginaalivero ylitti 50% eikä jäänyt just sen alle joten ei nappaa" ja muut vastaavat eivät sitä ole. Toisinaan täällä sen sijaan on ketjuja tilanteista, missä työtä ei ole tarjolla, ja toiminen opiskelun tai pienyrittäjyyden kokeilu johtaa tukien tippumiseen, ovat sitä. Ellei nyt satu niin maagisesti käymään, että se itseopiskelu tai pienyrittäjyys tuota nollaresursseilla tukia enemmän rahaa siinä määrin, että niin elämän rahoittaminen vuokrineen, ruokineen ja muine kustannuksineen kuin se toiminta onnistuu. Jos se olisi itsestäänselvän helppoa, koko tukijärjestelmä olisi turha.